PÖYTYÄ. Kyröntarhat Oy:n toimitusjohtaja Tomi Levosen mielestä vaikeiden aikojen hyvä puoli on, että ne pakottavat kasvihuoneviljelijät miettimään energiankäyttöä tehostavia ratkaisuja. Kehitystyöstä tulee olemaan hyötyä vielä silloinkin, kun Eurooppa palaa rauhanajan tilaan.
Levonen ei ole kuullut kenenkään aikovan lopettaa kasvihuoneviljelyä kalliin energian vuoksi. Sen sijaan moni supistaa tuotantoa väliaikaisesti.
Levonen arvelee tammi-maaliskuun olevan tulevan talven hankalinta aikaa. Silloin viljely voidaan joutua keskittämään Kyröntarhoilla ledeillä varustettuihin kasvihuoneisiin, mikä tarkoittaa viljelyalan supistumista.
Se taas pienentää hetkellisesti myös työvoiman tarvetta. Vakituiset työntekijät pysyvät töissä, mutta vuokratyövoiman käyttöä saatetaan joutua vähentämään. Suurena kysymyksenä Levonen pitää sitä, palaavatko osaavat vuokratyöntekijät tämän jälkeen kasvihuoneisiin, vai siirtyvätkö he muualle.
Kyröntarhoilla on 35 työntekijää, joista noin puolet on vuokratyövoimaa.
Ledien myötä tarvitaan lisälämpöä
Pikaratkaisuja energian säästämiseksi ei ole Levosen mukaan olemassa.
Hän toteaa niiden olevan onnekkaita, jotka ovat ennättäneet hankkia ajoissa hakelämmityksen. Kyröntarhojen lämpö tuotetaan kalliiksi käyneellä maakaasulla. Lämmitysjärjestelmän vaihtaminen biopolttoiseksi ei kuitenkaan tunnu juuri nyt houkuttelevalta, kun esimerkiksi hakkeen hinta on noususuunnassa ja joistakin biopolttoaineista on jo pulaa.
Parhaaksi energiansäästöinvestoinniksi Levonen toteaa ledit. Ne kuluttavat reilusti yli puolet vähemmän sähköä kuin perinteiset kaasupurkauslamput. Kokonaisyhtälö ei ole aivan yksinkertainen, sillä ledien myötä lämmitykseen joudutaan käyttämään entistä enemmän energiaa.
Koska ledit eivät tuota lämpöä, ongelmia voi koitua myös kosteudesta. Joissakin yksinomaan ledeillä valaistuissa kasvihuoneissa onkin ryhdytty käyttämään sähkötoimisia kosteudenpoistajia.
Osassa Kyröntarhojen huoneista on käytössä hybridivalaistus; puolet valaisimista on kaasupurkauslamppuja ja puolet ledejä.
Ledit kehittyvät nopeasti, mikä aiheuttaa omat haasteensa investointipäätösten tekemiseen.
– Ledien hankinta on kuin televisiota ostaisi. Heti valojen asennuksen jälkeen on tarjolla parempi ja edullisempi malli, Levonen tuumaa.
Ledi-investointi maksaa tällä hetkellä noin 100 000 euroa linjaparia kohden. Kyröntarhoilla linjoja on yli 20.
Tuki kannustaisi investoimaan
Vaikka salaattien ja yrttien tuotantoala supistuu, Tomi Levonen ei usko sen näkyvän kovinkaan paljon marketeissa. Liekö nousseiden hintojen syytä, että vihannesten myynti sujuu tällä hetkellä rauhallisesti.
Levosen henkilökohtainen toive on, että keskusliikkeiden tekemät hinnannostot näkyisivät nykyistä enemmän myös alkutuotannon päässä.
Kasvihuoneviljelijöiden kannalta Levonen pitää tervetulleena ajatusta, että energiaa säästäviin investointeihin voisi saada tukea. Hän on varma, että se kannustaisi yrityksiä panostamaan ekologisiin ratkaisuihin entistä tarmokkaammin.
Vaikka tunnelmat kauppapuutarhoissa ovat tällä hetkellä harmaat kuin syksyinen sadepilvi, pessimismiin ei ole Levosen mielestä syytä vaipua. Hän on varma, että tilanne normalisoituu ennen pitkää ja asiat kääntyvät parhain päin.
Euroopan laajuinen ongelma
Kauppapuutarha Piltti Oy:tä pyörittävä ja Kauppapuutarhaliitto ry:n johtokunnassa oleva riihikoskelainen Hanna Helenius toteaa polttoaineiden hinnannousun koskettavan jokaista kasvihuoneviljelijää. Lämmitykseen soveltuvan kauran kuoren sekä polttoturpeen saatavuus on heikohko. Kaiken kukkuraksi turpeennostoon käytettyä kalustoa ehdittiin myydä, ennen kuin turvetta koskevat linjaukset taas muuttuivat. Heleniuksen tietojen mukaan haketta saa, mutta suurempien erien ostaminen voi olla vaikeaa. Myös puupelletistä on pulaa. Helenius ei tohdi arvioida, kuinka paljon polttoaineita kasvihuoneviljelijöillä on varastoissaan.
Sähkösopimusten osalta on suuria yritysten välisiä eroja. Jotkut ovat onnistuneet kiinnittämään ne pitkäksi aikaa. Niille viljelijöille on suuri riski ryhtyä istuttamaan esimerkiksi tomaatintaimia, joilla ei ole kiinnitettyä sähkösopimusta. Helenius on kuullut, että esimerkiksi Närpiössä jää tämän vuoksi runsaasti tomaattipinta-alaa istuttamatta.
Helenius arvioi kauppojen hyllyillä olevan ensi talvena tavallista vähemmän vihannestarjontaa. Aukkoa ei voi välttämättä korvata eurooppalaisella tuotannolla, sillä samojen energiakysymysten parissa painitaan muuallakin.
