PÖYTYÄ. Kaulanperässä maata viljelevä Matti Ali-Rontti toteaa vettä sataneen juuri ja juuri sen verran, että kasvustot ovat pysyneet elossa.
Vielä kylvöaikaan ja hetken sen jälkeenkin sää näytti suosivan viljelyksiä. Kesäkuu kuitenkin kuumeni loppua kohden ja sen myötä tuli liiallinen kuivuus. Siemenherneiden sadosta on tulossa hyvä, mutta viljojen satomäärät ovat Ali-Rontin mukaan jäämässä keskiarvon alapuolelle.
Aikaisimpia kevätohria ja -kauroja päästiin puimaan jo viime viikolla. Myöhäisempien lajikkeiden siemenkoko voi vielä vähän kasvaa sateiden myötä, mutta muilta osin Ali-Rontti tuumaa pelin olevan tältä kesältä pelattu.
– Voi olla, että kesistä tulee jatkossa entistä kuivempia. Kasteleminen ei ole realistista jokaisella tilalla. Ratkaisu voi olla syyskylvöisten kasvien lisääminen. Niiden juuristo kestää paremmin kuivuutta, kunhan vaan talvi ei tuhoa niitä, Ali-Rontti puntaroi.
Vuosi sitten Pöytyällä kylvettiin runsaasti syysviljoja, joista suuri osa kuoli jääpoltteeseen. Ali-Rontin pelloilla jäljelle jäi vain pieni ala syysruista. Uudelleenkylvöistä koitui merkittävät kustannukset.
Kuivuri haketoimiseksi
Jos loppukin sadonkorjuu onnistuu kuivalla säällä, kuivurien käyttötuntimäärät voivat jäädä kohtuullisiksi. Se on kuitenkin laiha lohtu nykyisellä polttoöljyn hinnalla.
Polttoöljy maksaa yli kaksi kertaa enemmän kuin vuosi sitten, minkä Matti Ali-Rontti laskee tarkoittavan hänen kohdallaan yli 10 000 euron lisäkuluja. Jos laskelmaan otetaan mukaan lannoitteet, kulut nousevat viime vuoteen verrattuna useilla kymmenillä tuhansilla euroilla.
– Tiloilla eletään nyt hyvin erilaisissa tilanteissa. Jotkut ovat pystyneet hyödyntämään aiemmin ostettuja tuotantopanoksia ja toiset ovat joutuneet hankkimaan niitä kovalla hinnalla. Kustannusten nousu on jatkunut jo niin pitkään, että se alkaa tuntua kaikkien viljelijöiden kohdalla. Suomessa on paljon pieniä tiloja, joilla ei ole jatkajaa. Jää nähtäväksi, moniko niistä lopettaa kustannuspaineiden alla, Ali-Rontti sanoo.
Viime keväänä hän ryhtyi toteuttamaan pitkään pohjustamaansa suunnitelmaa muuntaa kuivuri osin haketoimiseksi. Näillä näkymin muutostyö valmistuu puintikaudeksi 2023.
– Olisi hyvä, jos pystyisin korvaamaan puolet kuivaukseen kuluvasta polttoöljystä hakkeella. Voin jatkossakin käyttää öljyä hakkeen rinnalla, Ali-Rontti kertoo.
Optimistisimman laskelman mukaan hakejärjestelmä maksaa itsensä takaisin alle kymmenessä vuodessa. Laskelmassa on kuitenkin epävarmuustekijöitä, koska myös energiapuun hinta tulee väistämättä nousemaan.
Investoinnit puntarissa
Pöytyän Kumilansuon ja Karhunojan kulmilla maata viljelevä Turkka Salmi kertoo kuivuuden vaivanneen hänenkin peltojaan ja arvelee satomäärien jäävän keskimääräistä pienemmiksi. Paikalliset vaihtelut näyttävät Salmen mukaan suurilta.
– Esimerkiksi kymppitien varressa on tiettävästi alueita, joilla on satanut huomattavasti enemmän kuin Kumilan seuduilla, hän sanoo.
Salmi odottaa jännityksellä, kuinka kotitilan päivitetty lämpökeskus toimii ja miten kuivaaminen tulee onnistumaan pelkän hakkeen sekä lajitteluerotteiden voimalla. Toiveena on, ettei tilalla tarvitsisi käyttää enää lainkaan polttoöljyä kuivaukseen.
Kustannusten nousu kautta linjan pakottaa viljelijät miettimään investointeja entistä tarkemmin, mutta Salmi suunnittelee panostavansa jatkossakin öljy- ja sähkölaskua pienentäviin hankintoihin. Sellainen on esimerkiksi aurinkopaneelien asennus joko katoille tai pellolle.
Entä miltä näyttää viljan hinnan kehitys?
– Hinta kohosi keväällä Ukrainan sodan sekä kotimaan viljapulan myötä, mutta sittemmin hinta on taas laskenut. Perinteisesti viljan hinta ei ole ollut huipussaan puintikauden alkaessa. Lähiaikojen tapahtumat maailmalla ja kotimaassa korjattava sato vaikuttavat siihen, mihin se asettuu, Matti Ali-Rontti vastaa.