Paimionjoki on Saaristomereen laskevista joista suurin, mutta vettä siinä on tällä hetkellä kovin vähän. Suurin syy löytyy vähäisestä sademäärästä. Kesäkuu oli lähes sateeton ja heinä-elokuussakin sateet ovat olleet maakunnassa kovin paikallisia ja vältelleet Paimionjoen seutua.
Paimionjoen kunto ei ole kaksinen. Keinoja sen parantamiseksi on mietitty pitkään. Virkistyskäyttöä joella on jonkun verran. Kanootteja vuokrataan niin Marttilassa kuin Paimiossakin, jokipolkuja on useita ja kalastajiakin rannoilla näkyy. Joella on kuitenkin vielä pitkä matka sellaiseksi elinvoiman suoneksi, joka se voisi olla.
Jokea kuormittaa toisaalta ilmastonmuutos, toisaalta maataloudesta kertyvät ravinteet. Suojavyöhykkeitä saisi rannoilla olla enemmän, mutta viljelijöille aiheutuvat kustannukset pitäisi korvata julkisista varoista.
Ilmastonmuutoksen myötä talvet ovat lyhyitä ja leutoja, minkä vuoksi jokeen valuu maa-ainesta aikaisempaa enemmän. Tulvakaudet ovat pidentyneet, kesät ovat usein kuivia. Vaikka haasteita riittää, käsiä ei kannat nostaa pystyyn, vaan julkisten toimijoiden ja alueen maanomistajien pitäisi yhdessä miettiä keinoja joen kunnon parantamiseksi ja sen käytön tehostamiseksi.