KOSKI. Viisikymmentä ensimmäistä elinvuottaan Koskella asunut Risto Raunio , 67, aloitti luontokuvauksen 1970-luvulla ikuistamalla ensin mustavalko- ja sittemmin diafilmille kotikontujensa suomaisemia ja -luontoa.
Viime vuosina Raunio on käynyt piilokojureissuilla eri puolilla Kuhmoa. Kojut ovat vaatimattomia parakkimaisia rakennuksia. Niissä on pienet tähystysikkunat sekä kuvauspussi, johon työnnetään kameran objektiivi. Kuivakäymälöillä varustetuissa kojuissa mahtuu yöpymään. Kaasulämmitin nostaa sisälämpötilan talvella 10–15 asteeseen.
Kätkeytyminen piilokojuun on Raunion mukaan fiksu tapa kuvata suurpetoja. Hyvällä tuurilla niitä saattaa nähdä vaikkapa auton ikkunasta, mutta kelvollisten kuvien ottaminen ei noina hetkinä yleensä onnistu.
Illat vilkkaampia kuin aamut
Piilokojulle asettunut kuvaaja näkee ensimmäiset haaskalla käyvät suurpedot yleensä vielä saman illan aikana.
Vaikka kameratekniikka mahdollistaa kuvaamisen hyvinkin hämärässä, yön pimeimmän hetken Raunio nukkuu. Aamun sarastaessa hän nousee seuraamaan tilannetta.
– Aamut ovat yleensä hiljaisempia kuin illat, mutta kyllä silloinkin joitakin petoja liikkuu, hän kertoo.
Arimpia Raunion kuvaamista eläimistä ovat sudet. Aikuiset yksilöt eivät tavallisesti tule 100 metriä lähemmäs, mutta nuoret voivat piipahtaa parinkymmenen metrin päässä poimimassa ruokapalan. Susi on laumaeläin. Hienompia Raunion saamia kojukokemuksia oli kerta, jolloin kameran edessä hääri kymmenen sutta.
Sen sijaan ahmat ja karhut ovat yksineläjiä. Jos estradille ilmestyy toinen karhu, arvojärjestys selviää heti. Vain yksi tulee haaskalle ja toinen vetäytyy. Kojusta leviää väistämättä ihmistuoksuja. Jotkut pedot ovat niiden suhteen arempia kuin toiset.
Karhut eivät välitä ihmishajuista yhtä paljon kuin sudet. Ne tutkivat ja ikään kuin katsovat kameran kautta sisälle kojuun. Tuollaiset kontaktit petoon ovat herkkupaloja Rauniolle.
Hän on kohdannut karhun silmästä silmään myös kävellessään polkua pitkin kojulle.
– Katsekontakti tuli, mutta karhu lähti heti karkuun.
Näyttely Kosken kirjastossa
Kaksisia sommitteluja piilokojusta ei yleensä pysty tekemään. Eläimet kääntyilevät herkeämättä ja niiden liikkeitä on mahdoton ennakoida. Raunio kertoo sommittelun tapahtuvan vasta kotitietokoneen näytöllä rajaamistyökalun avulla.
Näyttelykuvat hän on käsitellyt Vuoden luontokuva -kilpailun sääntöjen sallimalla tavalla. Ne mahdollistavat muun muassa valoisuuden ja kontrastin säätämisen sekä kohinanpoiston. Pikseleitä ei saa poistaa, lisätä eikä siirtää. Silloin käsittely menisi manipuloinnin puolelle.
Kesäkuun toisella viikolla Raunio matkaa Huippuvuorille kuvatakseen jääkarhuja. Niitä ihastellaan kumiveneistä tai laivan kannelta siten, että kuvaajien ja karhujen väliin jää riittävä turvaväli.
Naantalin Luonnonmaalla asuva Raunio on tuonut suomalaisista suurpedoista ottamiaan kuvia Kosken kirjastoon. Pelätyt ja vainotut -nimeä kantava näyttely on esillä 31.7. saakka.