Auranmaan kunnat yhdessä ratkomaan työvoimapulaa

1
Jussi Raikko kertoo Hydoring Oy:n työvoimatarpeen kasvaneen viime vuoden alusta alkaen. Pöytyän elinvoimajohtaja Tiina Hämäläisen mukaan haasteet työvoiman saatavuudessa ovat Auranmaan kuntien ja yritysten yhteisiä. Auranmaan kunnat pyrkivätkin yhteistyöllä hakemaan helpotusta työvoimapulaan.

AURANMAA. Auranmaan kunnat pyrkivät yhteistyöhön työvoimapulan ratkaisemiseksi. Kunnat ovat valmistelleet ”Töihin maalle”-työnimeä kantavaa hanketta, jonka avulla paikalliset yritykset saisivat lisää näkyvyyttä, työntekijöitä ja oppisivat myös rekrytointia sekä esimiestyöskentelyä.

Töihin maalle -hankkeen tavoitteena olisi kasvattaa tietoisuutta Auranmaasta ja sen yrityskentästä sekä houkutella ihmisiä töihin Auranmaalle. Hankkeessa on muun muassa tarkoitus toteuttaa rekrymessutilaisuus Turussa, ja hanketta vetämään aiotaan palkata täysipäiväinen työntekijä vuoden ajaksi syyskuusta alkaen.

Hankkeen rahoittamiseen Auranmaan kunnat hakevat Varsinais-Suomen Liitolta alueiden kestävän kasvun ja elinvoiman tukemisen, AKKE-ohjelman mukaista rahoitusta. AKKE-rahoituksen osuus olisi 78 400 euron kokonaisbudjetista 70 prosenttia ja kuntien osuus 30 prosenttia. Kuntarahoitus on suunniteltu jaettavaksi asukaslukujen mukaisessa suhteessa siten, että esimerkiksi hanketta hallinnoivan Pöytyän osuus hankkeesta olisi noin 10 800 euroa. Mukana hankkeessa ovat Pöytyän lisäksi kaikki muutkin Auranmaan kunnat.

Pöytyän elinvoimajohtaja Tiina Hämäläisen mukaan päätöstä rahoituksesta ja varmistusta hankkeen toteutumisesta voidaan odottaa elokuussa. Hämäläinen arvioi mahdollisuudet rahoituksen saamiseen melko hyväksi, sillä Auranmaalta ei vastaavia hankerahoja ole juurikaan haettu. Hän pitää myös useamman kunnan yhteistyötä valttina rahoituksen saamisessa.

HAASTEET työvoiman saatavuudessa ovat Hämäläisen mukaan Auranmaan kuntien ja alueen yritysten yhteisiä. Joidenkin työntekijäryhmien löytäminen ja houkuttelu alueelle työhön on osoittautunut vaikeaksi. Toisaalta vastaavia haasteita on Hämäläisen mukaan myös kaupunkiseuduilla. Töihin maalle -hankkeella pyritään hänen mukaansa reagoimaan työmaailman muuttumiseen.

–Olemme työperäisessä maahanmuutossa muuta Eurooppaa jäljessä, Hämäläinen pohtii syitä työvoimapulaan.

Osalle kaupunkilaisista maaseudulle työllistymisen esteenä saattaa olla työmatka. Hämäläinen kuitenkin huomauttaa, että ajallisesti työmatka voi olla sama kaupungin sisällä kuin kaupungista ulospäin. Pöytyän osalta hän ei pidä asuntopulaakaan merkittävänä esteenä maalle työllistymiseen, joskin vuokra-asuntoja voisi olla enemmän.

–Meillä on paljon edullisia tontteja ja pientä pintaremonttia kaipaavia asuntoja, hän toteaa.

Hydoringilla useita paikkoja auki

PÖYTYÄ/Kyrö

Marika Timonen

Pöytyäläinen Hydoring Oy on yksi auranmaalaisista yrityksistä, joka on kokenut työvoiman saatavuuden haasteet. Parhaillaankin Hydoringillä on auki useita paikkoja erilaisiin työtehtäviin tuotannonsuunnittelusta tuotantoon.

Toimitusjohtaja Jussi Raikko kertoo työvoimatarpeen kasvun alkaneen vuoden 2021 alussa ja tarpeen koko ajan kiihtyneen. Tarve on Raikon mukaan syntynyt eläköitymisistä ja jossain määrin työntekijöiden vaihtuvuudesta mutta etenkin yrityksen kasvusta.

–Asiakkaamme ovat kasvaneet ja me niiden mukana. Tarvitsemme uusia tekijöitä, Raikko sanoo.

Hänen mukaansa työvoiman saatavuudessa oli aiemmin enemmän haastetta toimihenkilöpuolella, mutta nyt haasteet ovat kasvaneet tuotannossa. Raikko näkee Töihin maalle -hankkeessa mahdollisuuksia yritysten väliseen yhteistyöhön esimerkiksi työntekijöiden kouluttamisessa. Hän pitää myös arvokkaana apua rekrytointeihin.

1 KOMMENTTI

  1. Juurisyy taitaa löytyä jostain muualta kuin saatavuudesta. Osaako yritys toimia rekrytöidessä niin, että työntekijät löytävät yrityksen ja millainen kuva yrityksestä jää hakijalle prosessin yhteydessä. Hyvä ja osaava työllistäjä löytää yleisesti työntekijöitä, mutta sitten ovat ne tietyt yritykset, jotka rekryroivat koko ajan ja jatkavat ihmettelyä kun eivät onnistu… Miten kyseiset yritykset ovat pohtineet koko rekrytointitapahtuman onnistuvuutta yleisesti? Ovatko he pyrkineet tutustumaan niihin asioihin, jotka johtavat tilanteeseen jossa he ovat? Yksinkertaisimmillaan jo se, että vastaako yritys millään tavalla hakemuksiin, millaisia vstaukset ovat luonteeltaan, haetaanko jotain yliluonnollista vai onko hakemuksen kirjoitusasu jo epäselvä?

Kommenttien lisääminen on estetty.