KOSKI. Lukiolaiset saivat kuulla suomalaisten mobiilipelien kehittäjänä tunnetulta Peter Vesterbackalta, kuinka Angry Birds -tuoteperheen maailmanvalloitus toteutettiin.
Kosken lukiossa vierailleen Vesterbackan mukaan pienet ja innovatiiviset ideat ovat edellytyksiä sille, että joskus tapahtuu jotain merkittävää. Innovaatioita ei hänen mukaansa juurikaan synny suuryrityksissä, joita hän luonnehtii dinosauruksiksi.
Jotta innovaatioita putkahtaisi esiin, Vesterbacka kannustaa kuulijoitaan tekemään rakastamiaan asioita. Hän puhuu vahvasti startup-yrittämisen puolesta. Startupeilla tarkoitetaan nuoria kasvuhakuisia yrityksiä, jotka kehittävät ensimmäisiä tuotteitaan tuottamatta vielä voittoa.
Asenne ratkaisee
Porilaislähtöinen Vesterbacka muistutti, ettei Angry Birds -hittipeli syntynyt hetkessä. Sitä edelsi kuutisen vuotta puurtamista ja 51 vähemmän suosittua peliä. Tärkeimpänä menestystekijänä Vesterbacka pitää ”kaiken voi oppia” -asennetta eikä markkinointiakaan sovi unohtaa.
Vesterbacka neuvoo pyrkimään tavoitteisiin tekemällä kovasti töitä niiden eteen. Jossain kohdassa seinä tulee vastaan, eikä sitä pidä pelästyä.
– Kaatuminen kuuluu asiaan, silloin pitää yrittää uudestaan. Ei kannata jäädä rypemään kurjassa tunteessa, etten onnistunut, eikä tämäkään tule onnistumaan.
Lukiolaisia kiinnosti muun muassa se, onko Vesterbackaa jäänyt harmittamaan jokin tilaisuus, johon hän ei tullut tarttuneeksi?
– Ei ole jäänyt, Vesterbacka vastasi ja tuumasi, ettei hän ainakaan muista sellaista.
Lisää kansainvälisyyttä lukioihin
Yrittäjä Vesterbacka ei tullut Koskelle puhumaan ainoastaan menestyksen avaimista, vaan hän oli myös markkinointimatkalla. Hänen edustamansa Finest Future -yritys aikoo tuoda kiihtyvällä tahdilla ulkomaisia opiskelijoita suomalaisiin lukioihin.
Vesterbacka muistuttaa suomalaisten ikäluokkien pienenevän ja aloituspaikkojen jäävän täyttymättä. Siksi monet pienet lukiot uhkaavat näivettyä.
Kannustavana esimerkkinä Vesterbacka pitää Sallan rajalukiotoimintaa. Sen myötä 10 venäläistä on aloittanut lukion vuosittain suomeksi. Venäläisnuoret ovat pärjänneet ylioppilaskirjoituksissa keskimääräistä paremmin ja yli 85 prosenttia heistä on jäänyt Suomeen jatkamaan opintojaan korkeakouluissa tai muualla. Vesterbacka luottaa, että ulkomailta tulleet opiskelijat auttaisivat suomalaista yhteiskuntaa kehittymään ja pärjäämään.
Suomalaiseen lukio-opetukseen mielivät osallistuvat kotimaassaan Finest Futuren järjestämään kielikoulutukseen, jonka turvin he kykenevät selviytymään suomalaisessa koulujärjestelmässä. Tähän mennessä Finest Future on houkutellut Suomeen uzbekistanilaisia sekä vietnamilaisia oppilaita. Tulijoiden opiskelumotivaatiota Vesterbacka kehuu korkeaksi.
Hän vihjaisi Kosken lukiolaisille, että ulkomailta tulleita opiskelijoita voisi jatkossa opiskella myös heidän opinahjossaan.