PÖYTYÄ/Kyrö. Kolmisen vuotta sitten Kyröön hommattu riksapyörä on päässyt pahasti pölyttymään Kotikarpalon tallissa koronasulun vuoksi. Nyt pyörä halutaan saada taas liikkeelle, ja sitä varten Pöytyän seurakunta sekä Auranmaan Latu ja Polku järjestivät yhteistyössä koulutuksen uusille kuljettajille.
–Meillä on tällä hetkellä joitakin aktiivisia kuskeja, mutta lisääkin saisi olla. Myös omaiset ovat tervetulleita, Auranmaan Ladun ja Polun Päivi Pohjola toivotti ja vinkkasi, että vaikka tämänkertainen koulutus olisi mennyt sivu suun, kannattaa olla yhteydessä ja kysyä opastusta vaikka yksityisesti.
Ennen koronaa erityisen suosittu ajopäivä oli keskiviikko, jolloin kyydissä istujat olivat halunneet kurvata aamulla torille ja iltapäivällä kirkonmäelle hartaushetkeen. Pohjola kehuikin, että toisia kyydittäessä myös itselle tulee hyvä mieli. Reissun ei tarvitse olla kovin pitkä, sillä usein kyyditettäville on päästä katselemaan tuttuja maisemia.
Monet tykkäävät pysähtyä katselemaan myös esimerkiksi kukkia tai rapsuttamaan vastaantulevaa koiraa. Kerran olemme taputelleet jopa hevosta, hän kertoi hauskoista kokemuksistaan.
Sähköavusteisesta pyörästä saa myös oivan kuntopyörän, kun napsauttaa sähkön pois päältä.
–Tämä käytössä oleva pyörä on tosi kevyt ja helppo polkea. Jos sähkö on päällä, niin siinä ei kyllä pääse kunto nousemaan, koulutukseen muistin virkistykseksi tullut Pirjo Haakana tiesi kertoa.
Koulutus takaa turvallisuuden
Riksapyörään liittyy omat niksinsä, jotka tulee tietää tarkoin ennen kuin hyppää satulaan. Ajoharjoittelua on oltava myös takana tietty määrä, jotta saa ottaa kyyditettäviä. Esimerkiksi kääntäminen on aivan oma tekniikkalajinsa, koska riksapyörän etupää on leveä ja siinä on kaksi rengasta. Myöskään ylämäkeen ei tule lähteä kylmiltään ilman treeniä. Pohjola opasti, että ennen mäkeä pitää muistaa laittaa tarpeeksi ajoissa pieni vaihde, jotta jaksaa koko mäen. Kyydissä kun voi olla sellaisia, jotka eivät pääse nousemaan pois ja siksi kuskin on jaksettava polkea ylös saakka.
–Kannattaa harjoitella vaikka alikulkutunnelissa ensin, hän sanoi.
Jos taas vastassa on kanttikivi, siihen ajetaan suoraan, ettei pyörä keikahda. Kaivonkannen tai kuopan yli puolestaan mennään niin, että ne jäävät mahdollisimman tarkkaan etupyörien väliin.
Pyörän päälle noustessa tulee aina tarkistaa, että jarrut on lukittu. Ohjeissa kerrotaan myös, miten tulee toimia silloin, jos jalka ei heilahdakaan tarpeeksi korkealle päästäkseen kuskinpukille.
–Silloin venytellään, venytellään ja venytellään.
Anopille ja muillekin tutuille kyytiä
Pirjo Haakana kertoi käyneensä koulutuksen ensimmäisen kerran kolme vuotta sitten. Hän ei ehtinyt kuitenkaan koskaan kyyditä ketään ennen kuin korona iski.
–Nyt tuntuu, että voisin hakea vaikka anopin välillä kyytiin. Ja miksei muitakin, hän tuumaili.
Entinen taksi- ja linja-autokuski Aki Teräntö oli puolestaan lähtenyt koulutukseen, koska eläkeläisellä on aikaa ajella.
–Kuntoilen muutenkin paljon, joten tässä sitä saa lisää, kun ottaa sähkön pois, hän pohti ja sanoi mielenkiinnolla odottavansa, millaisia kyyditettäviä hän tulevaisuudessa kuskaa.
Koeajolle lähdössä ollut Taina Myllynen kertoi ajamisen suorastaan pelottavan.
–Kun ohjaustankoa kääntää, tuntuu, että takapuoli menee aivan eri suuntaan, hän kauhisteli, mutta uskoi tottuvansa ajokkiin harjoittelun myötä.
Tulevaisuudessa hän aikoi kyyditä ainakin vanhaa isäänsä, ja ehkä muitakin halukkaita.
Seuraava riksapyöräkoulutus järjestetään torstaina 12.5. klo 17 Riihikosken seurakuntatalolla, Kauppakuja 2, Riihikoski.