AURA. Liedon seurakunnan päätös myydä Auran pappila merkitsee sitä, että pappilaa lähes kaksi vuosikymmentä asunut Torsten Sandberg joutuu etsimään uuden kodin paitsi itselleen myös valkosipuliviljelmälleen. Sandberg itse tosin käyttää mieluummin nimitystä kynsilaukka.
Sandberg on viljellyt pappilan puutarhassa viiden-kuuden aarin alueella parhaimmillaan lähes kahtasataa eri kynsilaukkalajiketta ja jalostanut uusia.
–Viljely jatkuu muualla. Se on varmaa. Todennäköisesti jo kuluvan vuoden syksynä tulen istuttamaan kynsilaukkaa hajautetusti kahteen eri paikkaan, Sandberg sanoo.
Sitä hän ei halua paljastaa, onko uusia viljelymaita jo katsottuna. Kovin suurta alaa ei tarvita, sillä aarilla mahtuu kasvamaan yli tuhat kasvia.
Hiekkamulta parasta
Monenlainen maa sopii kynsilaukan viljelyyn, mutta niissä on eroja.
–Salpausselän eteläpuoleinen Suomi on yksi maailman parhaita alueita talvikynsilaukan viljelyyn. Hiekkamulta on paras, sellaista löytyy esimerkiksi Virttaanharjun ja Säkylänharjun väliseltä alueelta. Ei savipeltokaan ole huono asia, mutta se vaikeuttaa sadonkorjuuta, Sandberg kertoo.
Kynsilaukan lisäksi Sandbergin puutarhaviljelmällä on kasvanut ja tulee kasvamaan myös perunaa, porkkanaa, naurista, tavallista sipulia, Kabocha-kurpitsaa ja muita vihanneksia.
–Jokaisen kannattaa tässä maailmanpoliittisessa tilanteessa miettiä, istuttaako kukkia vai perunoita. Toisen maailmansodan aikana Isossa-Britanniassa kotipuutarhat tuottivat lähes puolet kansakunnan juurestarpeista, Sandberg muistuttaa.
Uusia lajikkeita
Jalostamiaan valkosipulilajikkeita Sandberg on jakanut myös muille alan harrastajille.
–250 harrastajaa Suomessa ja Virossa on saanut minulta kynsilaukkaa, Sandberg kertoo ja jatkaa:
–Olen tuonut Suomeen noin sata uutta lajiketta ja löytänyt noin kymmenen uutta lajiketta mutaatioiden kautta. Pappilan puutarhan viljelmä on ollut pääasiassa koeviljelmä. Kulinaarinen puoli on minulle toissijainen. Nykyään saattaa mennä useita päiviä, etten syö kynsilaukkaa lainkaan, Sandberg sanoo.
Hänellä on suunnitelmia jatkaa myös alaan liittyvää tutkimusta.
–Olen julkaissut noin 230 kynsilaukkaa koskevaa kirjoitusta. Suunnitelmissa on julkaista vuoden sisään kattavat kynsilaukkasivut suomeksi, ruotsiksi ja englanniksi jotta lajikkeisiin liittyvä tietämys tulee laajemmin käyttöön.