PYHÄJÄRVI. Viime kesänä Pyhäjärven rannoilla havaittiin runsaasti kalakuolemia, joihin myötävaikutti laaja happivajaus. Pyhäjärvi-instituutin tiedotteen mukaan kuluvan talven jääpeitteinen jakso on muodostumassa yhdeksi lähivuosien pisimmistä, ja sillä on hyvät sekä huonot puolensa.
Varsinkin syvänteen happiolosuhteet heikentyvät nyt loppukevättä kohden, kun uutta happea ei pääse liukenemaan vesimassaan ja vesi on vahvasti kerrostunutta. Happitilanteen heikentymistä oli havaittavissa jo tammi-helmikuun vaihteen näytteenotossa. Tämä vaatii sopeutumista etenkin korkeaa happipitoisuutta suosivilta kalalajeilta.
Järven näkökulmasta rauhoittuminen jääkannen alla on tullut monessa mielessä tarpeeseen. Syyskutuisten kalojen mäti on saanut kypsyä rauhassa, eivätkä talvimyrskyt ole päässeet pöllyttämään pohjasedimenttiä.
Pohjan läheisen kerroksen hapettomuus edistää fosforin liukenemista pohjasedimenteistä lisäten Pyhäjärven sisäistä kuormitusta. Järven avautuessa ja osittain jääkannen allakin on odotettavissa runsasta piileväkukintaa.
Piilevät ovat yleensä ensimmäinen kylmässä vedessä aktivoituva leväryhmä, ja ne värjäävät järven hetkellisesti ruskean sävyillä. Runsaina esiintyvät piilevät saattavat käyttää merkittävän osan ravinteista ja edistää hyvää veden laatua myöhemmällä avovesikaudella.
Pohja oli hapeton, vedenlaatu hyvä
Helleaallosta ja pitkään kestäneistä heikkotuulisista sääoloista johtuen Pyhäjärvellä havaittiin kesällä 2021 poikkeuksellisen vahvaa lämpötilakerrostuneisuutta. Tämä aiheutti syvänteelle heinäkuussa voimakasta happivajausta.
Hapen vajausta havaittiin jo kymmenestä metristä alaspäin ja pohja oli käytännössä hapeton useiden viikkojen ajan. Tämä oli oletettavasti osasyynä myös kesällä havaittuihin laajamittaisiin kiiskikuolemiin.
Pitkistä helteistä huolimatta Pyhäjärven vedenlaatu oli levärunsaudeltaan yksi viime vuosien parhaista. Kasviplanktonbiomassa pysyi läpi avovesikauden maltillisella tasolla ja sinilevien osuus lajistossa oli pienin sitten vuoden 2014.
Kesäinen happivajaus vaati sopeutumista myös järven eläinplanktonyhteisöltä; Daphnia-suvun vesikirpuissa oli ajoittain nähtävissä vaaleanpunainen pigmentti, jonka todennäköisenä syynä oli vesikirppujen kohonneet hemoglobiinipitoisuudet.
Sinilevät pysyivät kurissa
Ulkoisen kuormituksen näkökulmasta vuosi 2021 näyttäytyi positiivisena. Sekä Yläneenjoen (6,2 tonnia) että Pyhäjoen (1,46 tonnia) kokonaisfosforikuormitus oli selvästi havaintojakson pitkänajan keskiarvon alapuolella.
Pyhäjärven näkösyvyys oli viime vuonna keskimäärin yli 2 metriä. Kirkkaimmillaan vesi oli kesäkuun lopulla, jolloin näkösyvyydeksi mitattiin 3 metriä.
Pyhäjärvi-instituutin mukaan järven hyvinvoinnin puolesta toimivien katseet kääntyvät jatkossakin valuma-alueen vesienhallintaan ja maankäyttöön sekä maa- ja metsätalouden menetelmiin. Tähän liittyen valuma-alueella jatkuu ympäristöministeriön ja maa- ja metsätalousministeriön rahoittama KÄTEVÄ–hanke, ja myös uusia hankevalmisteluja aiheen tiimoilta on käynnissä.
