Varsinais-Suomen maatiloista euromääräisesti suurimmat tuet sai pöytyäläinen Koskisen tila Oy. Tilan saama tukimäärä koostui 700 000 euron viljelijätuista ja lähes 400 000 euron rakennetuista.
– Viime vuonna saimme tukea uuden navetan rakentamiseen lihakarjan kasvatukseen. Sen myötä nostamme eläinmäärän 1 300:sta 1 500:aan, kertoo tilan toimitusjohtaja Douglas Koskinen.
Koskisen tilalla on nyt kuusi eri rakennusta eri ikäisille eläimille. Tila kasvattaa eläimet ”ternistä teuraaksi” eli lähes koko elinkaaren. Pienet vasikat tila ostaa Atrialta tai tiloilta suoraan.
Douglas Koskisen lisäksi osakeyhtiössä ovat mukana pojat Petri Koskinen ja Aki Koskinen.
MAATALOUDEN kustannusten nousu huolestuttaa myös Koskisen tilalla. Douglas Koskinen on tyytyväinen, että tila osti tulevan kasvukauden lannoitteet jo viime kesänä. Se tosin lämmittää vain hetken, sillä uusi lannoite-erä on ostettava joka vuosi.
– Meillä kuluu 100 000 litraa polttoainetta vuodessa koneisiin ja lämmityksiin. Sitä kuluu aika paljon, eikä meillä ole varastoinnin takia mahdollisuutta ostaa polttoainetta kuin noin kymmenesosa kerralla.
Koskinen muistuttaa, että polttoaineen hinta nostaa myös viljan ja rehun hintaan.
Ainoa ulospääsy kustannusten jatkuvasta nousukierteestä on Koskisen mukaan se, että maatalousyrittäjä saisi myytävästä tuotteesta kuluja vastaavan hinnan.
– Ja muistutan, että tällä kertaa myös alkutuottajan pitää saada osuutensa.
Varsinais-Suomessa suurimpana maataloustukien saajana näkyy ProAgria Länsi-Suomi, joka kanavoi maakunnassa useita tukia eteen päin.
SUOMESSA eniten maataloustukia sai Luonnonvarakeskus, jonka kautta tuli 2,8 miljoonaa euroa.
Toiseksi eniten tukea sai Valio, 1,8 miljoonaa euroa. Valion saama tuki oli Euroopan unionin jakamaa koulumaitotukea, jota Valio hallinnoi julkisen sektorin asiakkaidensa puolesta.
Maitotuotteiden ostajat voivat hakea tuen joko itse Ruokavirastolta tai valtuuttaa maitotuotteita toimittavan yhtiön hakemaan sen heidän puolestaan. Valio tekee tukihakemuksia oppilaitosten puolesta ja alentaa myymiensä tuotteiden hintoja tarkalleen tuen määrällä, kertoo Valio. Vuonna 2021 Valion kautta kiersi noin 1,8 miljoonaa euroa koulumaitotukea.
Närpiöläinen Närpes Grönsaker löytyy koko maan tukilistalta kolmannelta sijalta. Yhtiön saama tukisumma oli yhteensä 1,8 miljoonaa euroa. Se oli lähinnä markkinatukea.
MAATALOUDEN ja maaseudun kehittämisen rahoitusta maksettiin viime vuonna Suomessa noin kaksi miljardia euroa. Valtaosa rahoituksesta, 1,75 miljardia euroa, oli viljelijätukia.
Tukia sai yli 56 000 eri tahoa, joista noin 50 000 oli maatiloja. Mediaanituki oli 14 360 euroa.
Eniten maatalouden ja maaseudun rahoitusta maksettiin Etelä- ja Pohjois-Pohjanmaan maakuntiin sekä Varsinais-Suomeen. Näissä maakunnissa on myös suurin osa Suomen maatiloista.
VILJELIJÄTUKIEN tarkoituksena on turvata kotimaisen maataloustuotannon kannattavuus ja jatkuvuus, sanoo Ruokavirasto. Viljelijätukia rahoitetaan EU:n maataloustukirahastosta, EU:n maaseuturahastosta ja kansallisista varoista.
– Tässä ääritilanteessa korostuu se seikka, että omaa tuotantoa on haluttu Suomessa pitää yllä ja kehittää. Se taas liittyy huoltovarmuuteen, ja myös alkutuotannon ja ruokahuollon verkoston ylläpitoon Suomessa, sanoo maa- ja metsätalousministeriön neuvotteleva virkamies Martti Patjas ja viittaa Venäjän hyökkäykseen Ukrainaan ja sen vaikutuksiin.
Suomen maatalouden tukijärjestelmä on kokonaisuus, joka muodostuu useasta erilaisesta tuesta: EU:n rahoittamat suorat tuet, osittain EU:n rahoittamat maaseudun kehittämisohjelman tuet ja kokonaan kansallisesti rahoitetut tuet. Tukijärjestelmässä on esimerkiksi eläinperusteisia ja peltoalaan perustuvia tukimuotoja.
– Peltoviljelyssä tukien merkitys korostuu meillä, sillä satotaso on matala verrattuna esimerkiksi Keski-Eurooppaan ja tuotantokustannukset korkeita. Viljanviljelyssä tukien merkitys on korostunut. Myös nautakarjataloudessa, erityisesti lihanautatiloilla, tukien merkitys on iso. Näissä taas pääoma kiertää hitaasti, kuvailee Patjas.
– Sika- ja siipikarjatiloilla tuotanto on pitkälti sopimustuotantoa ja hyvin markkinalähtöistä. Kustannuspaineita tulee nyt siitä, että vilja on todella kallista ja sitä kautta eläinten rehu on kallista, jatkaa Patjas.
SUOMESSA maataloustuet ovat noin kolmannes tilojen kokonaistuloista. Osuus vaihtelee luonnollisesti tuotantosuunta- ja tilakohtaisesti.
– Viime vuonna kasvinviljelyssä tuli huono sato, ja se tarkoittaa vähäisiä myyntituloja. Näissä tilanteissa maataloustukien merkitys korostaa tilojen talouspuskurina, sanoo Patjas.
Maa- ja metsätalousministeriön virkamies muistuttaa, että Suomen maataloustukijärjestelmä perustuu EU:n kehikkoon, joten Ukrainan ja Venäjän vaikutusten takia uusista tukimuodoista tai apujärjestelmistä ei ole vielä uutisoitavaa.
– Tilanne muuttuu päivittäin ja reagointi on hankalaa.
Maataloustuottajain keskusliiton (MTK:n) puheenjohtaja Juha Marttila on sanonut, että suomalainen maataloustuotanto on vaakalaudalla, kun tuotantopanokset, kuten lannoitteet ja energia kallistuvat rajusti.
Marttilan mukaan ruuan tuottamisen kustannusten ennätysmäinen nousu tulee kuluttajahintoihin joko nopeasti tai hitaammin. Ja jos hintojen nousua ei tapahdu, ruuan tuotanto loppuu.
PÄÄASIASSA tuotannon peruskannattavuutta ylläpitävien tukien lisäksi viljelijällä on mahdollista saada investointitukea tilan kehittämiseen. Tukitasot vaihtelevat investoinnin kohteen mukaan. Nuorille viljelijöille maksetaan aloitustukea tilanpidon aloittamiseen.
Maatilojen investointitahti taantui vuonna 2021. Tärkeimpiä syitä ovat koronapandemia ja maatalouden kustannusten nousu.
Ruokavirasto vastaa Suomessa maataloustukien maksatuksesta ja toimeenpanosta.
Tukitietoihin sisältyvät maksetut viljelijätuet, maaseudun yritys-, hanke- ja rakennetuet sekä markkinatuet.