AURANMAA. Millaiselta näyttää Auranmaan metsien tulevaisuus lähitulevaisuudessa? Osa asioista puhuu sen puolesta, että puun kysyntä ja hakkuut tulevat kasvamaan, osa taas vaikuttaa päinvastaiseen suuntaan.
Puun kysyntää todennäköisesti lisää se, että Venäjän tuonti on tyrehtynyt.
–Venäjän tuonnista suuri osa on koivukuitua. Sen löytyminen metsistä taas on kovan työn takana, sillä meillä koivut kasvavat pääosin sekametsissä, mutta voihan niitä koivikoitakin istuttaa, sanoo Auranmaan metsänhoitoyhdistyksen toiminnanjohtaja Veikko Kursi .
Kursin mukaan ongelma ei ole, etteikö puuta metsässä riittäisi.
–Pullonkaula tulee lähinnä siitä, mistä löydetään tekijät metsiin ja kuljetuksiin, Kursi näkee.
Kasvua hakkuita enemmän
Kuljetusten tarvetta alueellisesti lisää myös se, että Auranmaan puusta osa ajetaan kesän jälkeen nykyistä kauemmas.
–Se mikä nyt menee Kyröön, ajetaan tulevaisuudessa todennäköisesti Rauman uudelle sahalle. Kyllä puut aina johonkin menevät, mutta paikallisesti on tietysti todella harmi, kun saha loppuu Kyröstä, Kursi miettii.
Myös Marttilan, Tarvasjoen ja Karinaisten alueesta Salometsän metsänhoitoyhdistyksessä vastaava Måns Broman on sitä mieltä, että jos puun kysyntä kasvaa, siihen on metsien kasvun puolesta mahdollista vastata.
–Potentiaalia hakkuisiin on enemmän kuin mitä hakataan, sillä metsä kasvaa enemmän kuin mitä sitä hakataan, Broman muistuttaa.
Bromanin mukaan on kuitenkin hyvin vaikea arvioida, miten puun kysyntä tulee kehittymään.
EU kantona kaskessa?
Vaikka puun kysyntä lisääntyisi, metsien käyttö saattaa tulevaisuudessa vaikeutua, sillä EU:n komissio valmistelee esitystä, jonka tavoitteena on palauttaa suuria alueita luonnontilaisiksi ja joka sisältäisi sitovia ennallistamistavoitteita.
Kursi katselee esitystä karsaasti.
–Toivottavasti sitä katsotaan vielä uudestaan. Olen ollut metsäalalla 40 vuotta ja minun näkemykseni on, että metsiä hoidetaan hyvin. Metsänomistaja jos joku on luonnonystävä. EU:ssa tunnutaan kuitenkin ajateltavan, että metsiä on meillä hoidettu huonosti, Kursi valittaa.
Varsinais-Suomen metsävaliokunnassa ja MTK:n johtokunnassa istuva Jaakko Halkilahti kertoo, että EU:ssa on meneillään useita metsänkäyttöä rajoittavia hankkeita, mutta niiden aikataulusta tai lopullisesta muodosta on hyvin vaikea sanoa vielä mitään.
–Komissiolla on varmasti halu saada uudistuksensa tällä vaalikaudella valmiiksi. Ukrainan sota sekoittaa uudistuksia, mutta uudistusten juna menee kuitenkin eteen päin, hän arvioi.
Vaikutukset hämärän peitossa
Vireillä on sekä ilmastonmuutoksen torjuntaa että luonnon monimuotoisuuteen liittyviä hankkeita, joiden tavoitteet ovat osin keskenään ristiriitaisia.
–Hiilinielujen osalta on tavoite tehdä EU:sta hiilineutraali vuoteen 2050 mennessä. Monimuotoisuusstrategiassa taas tavoitellaan merkittävää lisäystä suojeltuihin alueisiin, mutta suojelun tasosta ei vielä ole tietoa, Halkilahti kertoo.
Pisimmällä on taksonomia-uudistus, joka ohjaisi yrityksiä ottamaan luontoasiat nykyistä tarkemmin huomioon hankinnoissaan.
–Metsää koskevat uudistushankkeet ovat kokonaisuus, jonka vaikutuksia ei tiedä kukaan, Halkilahti epäilee.
Varsinais-Suomessa vaikutukset tulevat olemaan todennäköisesti vähäisemmät kuin maassa keskimäärin, sillä esimerkiksi maa- ja metsätalouskäytössä olevia ojitettuja soita on täällä vähemmän, samaten uhanalaisia luontotyyppejä.
–Uudistusten tarkkaa sisältöä ei vielä tiedetä, mutta niiden uhat metsätaloudelle ovat suuret, Halkilahti arvioi.