Pöytyälle palkattiin viime vuonna koulunuorisotyöntekijä Avi:n erityisavustuksella. Kokeiluun palkattiin Lauri Kuikko, joka saavutti nopeasti nuorten luottamuksen. Kokeilu osoitti, että tarve koulunuorisotyöntekijälle on ilmeinen. Sitä se ei osoittanut, mistä saadaan rahat koulunuorisotyöntekijän palkkaamiseen nyt kun hanke on loppunut.
Rahojen löytymiseksi kunnan budjetista ovat vedonneet niin oppilaskunnat, vanhempainyhdistykset kuin valtuutetut.
Tapaus osoittaa hyvin, millaisia ongelmia syntyy, kun yhteiskunnan kehittäminen pirstaloidaan hankkeiksi. Jos hanke menee huonosti, mitään ei saada aikaan eikä hanketta kaipaa sen päätyttyä kukaan. Jos hanke menee hyvin, lupaavasti alkanut kehitystyö loppuu, kun hankekin loppuu. Hankkeilla aloitettuun työhön on hyvin vaikea saada rahoitusta normaaleista budjeteista. Parhaassakin tapauksessa hanketta seuraa vain uusi hanke.
Pöytyän tapaus osoittaa hyvin myös sen, kuinka vaikea ennaltaehkäisevälle työlle on löytää rahoitusta. Kaikki kyllä periaatteessa tietävät, että tänään ennaltaehkäisevään työhön sijoitettu euro säästää kymmenen euroa tulevaisuudessa. Ongelma vain on, ettei sitä yhtäkään euroa tahdo löytyä minkään kiven alta.
Pöytyällä on pakon edessä jouduttu investoimaan raskaasti koulurakennuksiin. Kaikki edellytykset profiloitua koulutus- ja lapsimyönteisenä kuntana ovat olemassa. Olisi siis enemmän kuin toivottavaa, että jatkorahoitus koulunuorisotyöntekijälle löytyisi tavalla tai toisella.