LIETO/Tarvasjoki. –Uusi navetta on tehty yhdessä. Tässä on meidän rahat ja poikamme Niilon ideat. Sukupolvenvaihdos on edessä muutaman vuoden päästä, muuten investointia ei olisi tehtykään, sillä sen kuolettaminen on kahdenkymmenen vuoden työ, kertovat Leppämäen tilan isäntäpari Minna ja Lassi Mäkinen.
He ehtivät tehdä tilanpidon aikana jo toisen merkittävän navettainvestoinnin. Edellisestä on kaksi vuosikymmentä.
–Paljon on muuttunut. Nykyisin asioita mietitään paljon enemmän lehmän hyvinvointi edellä, Lassi Mäkinen kertoo.
Hyvinvointiin panostaminen merkitsee muun muassa ulkoilutarhaa ja pehmeää makuualustaa. Myös ilmatilaa on navetassa paljon. Pihatto on sekä korkea että valoisa.
Vanhasta navetasta tulee nuoren karjan koti, uuteen sijoittuvat lypsylehmät ja juottovasikat.
Vähemmän kolausta
Uusi tekniikka merkitsee helpotuksia myös ihmisille.
–Sonnankolausta on vähemmän ja kaksi robottia lypsää, Minna Mäkinen tiivistää.
Vaikka automaatio hoitaa monia töitä, mitkä ennen tehtiin käsin, navettaan mennään edelleen aamuvarhaisella.
–Päivä alkaa aamulla kello viisi ja päättyy illalla yhdeksän maissa. Painopiste on kuitenkin valvonnassa ja ennaltaehkäisyssä, Lassi Mäkinen kertoo.
Turvallisuuttakin on mietitty tarkkaan ja Tarvasjoen VPK on jo käynyt tutustumassa uuteen navettaan.
Investointi enemmän kuin kaksinkertaistaa tilan kapasiteetin.
–Vanhaan navettaan menee 70 lehmää. Uuden navetan kanssa tilan pääluku on mahdollista kasvattaa 165 lehmään. Tuotanto-oikeuksia on tällä hetkellä kuitenkin vain 130 päälle, Niilo Mäkinen sanoo ja kertoo, että uudella pääluvulla tilan kannattavuuden pitäisi olla kunnossa. Liiketoimintasuunnitelma on tehty.
Omien peltojen pitäisi jatkossakin riittää, sillä aikaisemmin viljaa on myyty jonkun verran uloskin. Tilalla on yksi palkattu työntekijä. Neljällä hengellä lehmät aiotaan hoitaa jatkossakin.
Uskoa riittää
Tilalla riittää uskoa maidontuotannon tulevaisuuteen, vaikka joidenkin ihmisten asenteissa ja tiedoissa on toivomisen varaa.
–Ei ole harvinaista, että maataloustyökoneen ohi ajava autoilija näyttää keskisormea, Lassi Mäkinen havainnollistaa.
–Kyllähän se vähän mietityttää, kun 140 ihmistä Helsingissä tukkii tien siksi, että me tuotamme ruokaa, Niilo Mäkinen miettii.
Toisaalta kotimaisen ruuan arvostus on korona-aikana noussut – ainakin puheissa.
Uskoa tulevaisuuteen luo se, että Suomessa tuotetaan edelleen 2,1 miljardia litraa maitoa vuodessa. Noin neljännes siitä juodaan maitona.
–Jos kaikki juusto olisi kotimaista, sillä olisi valtava merkitys maidon menekille, sillä yhteen kiloon juustoa menee 10 litraa maitoa, Minna Mäkinen sanoo.
Muutos on ollut melkoinen, sillä vuonna 1992, kun Lassi ja Minna Mäkinen ottivat tilan haltuunsa lypsäviä oli 25.
Ensimmäinen muutto oli 21.9. Silloin talon omat lehmät vaihtoivat navettaa. Neljän päivän päästä Paimiosta tuli 30 lehmää lopettavalta tilalta.
–Ihan hyvin ovat Paimion tytöt kotiutuneet, mutta saas nähdä, kun pääsevät samaan laumaan, Lassi Mäkinen miettii.
Tällä hetkellä Paimion ja Tarvasjoen tytöt asuvat turvallisesti ruokintapöydän eri puolilla.