PÖYTYÄ/Rannanmäki. Jos haluaa tutustua kotimaiseen viininviljelyyn ja viinitarhan perustamiseen, kannattaa kääntyä Esa Tervon puoleen. Tervo kasvattaa viiniä Liedon asemalla ja pari vuotta sitten hankkimallaan vapaa-ajankiinteistöllä Yläneen Rannanmäessä.
Suomen pohjoisin viinitarha on Kokkolan korkeudella. Myös Vaasan liepeille on perustettu viinitarhoja. Alan aktiiviharrastajia Suomessa on tuhannen kieppeillä.
–Kukapa olisi aikoinaan uskonut, että Suomesta tulee mansikkamaa. Yhtäläisesti Suomella ja nimenomaan leudolla Lounais-Suomella on potentiaalia viinialueeksi. Se olisi hyvä lisä maaseutuelinkeinoihin, Tervo sanailee.
Tervo kuuluu suomalaisen viininviljelyn edelläkävijöihin, joka on suorittanut viininvalmistuksen ammattitutkinnon sekä alan kansainvälisiä tutkintoja. Hän on myös Viininkasvattajat ry:n puheenjohtaja.
”Kuin kotiin olisi tullut”
Rannanmäen Liisilän tilan IT-alalla työskentelevä Tervo ja hänen Alkon palvelupäällikkönä oleva vaimonsa hankkivat pari vuotta sitten.
Pihamaisemat Rannanmäessä ovat samanlaisia kuin Tervon alkuperäisillä kotikonnuilla Toijalassa.
–Kuin kotiin olisi tullut. Tällä tontilla on viininviljelyyn sopivat ilmansuunnat, etelään viettävä rinne ja läpäisevä maaperä. Liedon asemalta tänne ajaa autolla 20 minuutissa – aurinkoenergialla edestakaisin.
Ensikosketuksen viininviljelyyn Tervo sai työreissuillaan Yhdysvaltain koillisosassa, jossa hän näki viinitarhoja. Sen jälkeen, noin kymmenen vuotta sitten, hän päätti kokeilla, miten sama onnistuu näillä leveysasteilla.
–Venäjän vallan aikana Suomen kartanoissa viljeltiin rypäleitä, joita herkkuja vietiin tsaarin hoviin Pietariin. Itsenäistymisen ja kansalaissodan kuohujen jälkeen rypäleviljelyyn ja sen osaamiseen tuli katkos.
Pääpaino tutkimuksessa
Tervon Liedon tarhassa kasvaa noin sata lajiketta ja Liisilässä viitisenkymmentä. Kaikkiaan tarhoissa on 500 viiniköynnöstä. Määrä on tarkoitus nostaa tuhanteen.
–Yksi täysikasvuinen köynnös tuottaa rypälesatoa 10–15 kiloa. Satokausi on intensiivinen pari viikkoa syyskuun puolivälistä kuun loppuun. Tuottoa riittää 20–30 vuotta. Suurissa viininviljelymaissa vanhimmat köynnökset voivat olla 200-vuotiaita.
Köynnös tuottaa ensimmäisen sadon 3–4 vuoden kuluttua istutuksesta. Viljelyn erikoisuuksiin kuuluu, että 90 prosenttia kasvin vuotuisesta kasvusta leikataan pois. Tervo tekee myös omia lajikeristeytyksiä.
–Pääpaino on tutkimuksessa, miten eri viiniköynnöslajikkeet soveltuvat täkäläisiin olosuhteisiin sekä viininvalmistukseen sopivien lajikkeiden löytäminen. Tämä on tutkimuspainotteinen harrastus.
Viinitarhan perustaminen on Tervon mukaan viiden vuoden projekti, jossa tärkeimmät työkalut ovat lapio ja kottikärryt. Tarkka suunnittelu on kaiken a ja o.
Viiniköynnös pärjää vielä 30–35 asteen pakkasten kanssa, mutta Suomen lyhyt kasvukausi on viljelyn haaste. Ilmaston muuttuminen saattaa tuoda mukanaan myös kasvavaa tautipainetta. Viiniköynnös viihtyy parhaiten melko köyhässä ja vettä hyvin läpäisevässä maaperässä.
–Jotkut lajikkeet voivat kasvattaa juuristonsa jopa kymmenen metrin syvyyteen.
Viiniköynnökset maistuvat vähän liian hyvin myös peuroille, kauriille rusakoille ja myyrille. Liisilän viinitarhan ympärillä on syystäkin aitaus.
–Ennen aitausta eläimet söivät talven aikana 250 tainta maan tasalle, mutta vain 50 jouduin istuttamaan uudestaan. Joku kysyi, eikö moinen tuho harmita. Ei harmittanut. Se oli vain mielenkiintoinen kokemus, oppia tulee koko ajan, viinimies myhäilee.
Katso myös kuka on Viikon henkilö.