Saisiko olla jauhemaksapihvejä ja tillilihaa? – Kosken yhdeksäsluokkalaiset kokkasivat ”vanhan ajan” kouluruokia

0
Kosken seudun yläasteen yhdeksäsluokkalaiset testasivat valinnaisella kotitaloudentunnilla vanhan ajan kouluruokia. Iitu Pihlajamaa ja Krista Hackin kokkasivat tillilihaa.

KOSKI. Vellejä, puuroja, maksaa ja tillilihaa, näitä oli kouluruokalistalla muutama vuosikymmenen sitten. Broileria, kalapuikkoja, salaatteja ja kasvispyöryköitä löytyy nyt listoilta. Kouluruoka herättää paljon keskustelua ja tunteita, jokaisella on varmasti jokin muisto kouluruokailusta. Mutta mitä nykynuoret tuumailisivat, jos menu näyttäisi samalta kuin 40–60 vuotta sitten? Kosken seudun yläasteen yhdeksäsluokkalaiset kokkasivat kotitaloustunnilla kokeeksi ”vanhan ajan” kouluruokia, ja yllättäen osa piti yhdestä iki-inhokista.

Opettaja Mirja Toivonen valitsi tehtävien ruokien listalle veriohukaiset, tillilihan, jauhemaksapihvit, täytetyn jauhelihamurekkeen, lanttuporkkanaraasteen, kiinankaalisalaatin ja makaronivellin. Kuten arvata saattoi, veriletut aiheuttivat pienimuotoisen järkytyksen. Verilettuja kokkaamaan ryhtyneiden poikien ryhmässä naudanveripurkkia ihmeteltiin ja yököteltiin. Ihanko oikeaa verta se sisälsi? Entäpä mitä kummaa juomaa taikinaan lisättiin? Poikien mielestä alkoholittomassa oluessa ei ole vähääkään järkeä.

Ihmettelystä ja kummastelusta huolimatta pojat saivat aikaan varsin mallikelpoisia verilettuja. Ajatus verestä kuitenkin kummitteli vielä lautasella ja useimmilta jäivät letut syömättä.

–Kyllä olen joskus ennenkin veriohukaisia maistanut, mutta eivät ole minun suun makuisia, Jessika Nieminen totesi.

Syömättä jäivät myös jauhemaksapihvit.

–Kauheaa, kuului tuomio, jota Siiri Koski tosin pehmensi, että voisi kai näitä nälkäänsä syödä, tai ehkä ei kuitenkaan.

Nälkä olisi nuorisolle jäänyt useasti, sillä entisaikaan maksaa oli koulussa viikoittain tarjolla.

–Koululaisten rauta-arvoja yritettiin saada nousemaan, se oli sitä sodan-aikaista ajattelua, Toivonen kertoi ja arveli, että entisaikaan maksaa oli myös nykyistä helpompi saada.

Nykyisin kouluissa tarjotaan lähinnä maksalaatikkoa jouluruuan yhteydessä.

Eksoottinen raaste

1960-luvulta alkaen kouluruokailussa alkoivat yleistyä raasteet lisukkeena ja 1970-luvulla tuli kiinankaali. Nykynuorille kiinankaali on tullut tutuksi oikeastaan vain wok-ruuista.

–Vähän eksoottinen yhdistelmä, mutta ei kai se haittaa, Netta Malm tuumaili rusinoilla höystetystä lanttuporkkanaraasteesta.

Tarkalleen ottaen Netta on kyllä maistellut suomalaisittain eksoottisempiakin ruokia, kuten sushia ja etanoita. Sushi on hänelle ihan tavallista ruokaa.

–Etana on varmaan mielenkiintoisin, mitä olen maistanut. Se ei ollut hirveän hyvää, etanoita isoveljen lahjomana maistellut Netta sanoi.

Kasvisten lisääminen koululaisten lautaselle ei ilmeisesti käynyt aikanaan ihan vaivatta, eikä kasvisruoka edelleenkään saa varauksetonta kannatusta. Ilona Laineen mukaan kasvisruoka on hyvää ja ihan yhtä täyttävää kuin liharuuatkin. Myös Noora Salosen ja Joni Vuoren mielestä kasvisruokaa voisi koulussa olla useammin tarjolla, mutta Matias Holkerin mukaan kasvikset ovat pupujen ruokaa. Poikajoukossa kasvisruoka ei muutoinkaan oikein saa vettä herahtamaan kielelle.

–Täytetty jauhelihamureke on puhdas 1970-luvun juttu. Sekavihannekset piilotettiin murekkeeseen, jolloin ne tulivat pakosti lautaselle, Toivonen kertoi ja totesi pakastevihannesten kaikkinensa olleen 1970-luvulla pakastinten yleistymisen myötä muotiin tullut uusi juttu.

Toivosen mukaan täytetty mureke on poistunut kouluruokalistoilta salaattien tarjoilun myötä. Hänen oppilaansa ottaisivat täytetyn murekkeen takaisin listoille, samoin kuin Toivosen oman kouluruokainhokin tillilihan.

–Tillin haju, joka leijaili koulussa, jäi takaraivoon, Toivonen totesi eikä oikein vieläkään ymmärtänyt, miten joku on keksinyt maustaa lihaa tillillä ja viinietikalla tai sitruunalla.

Osan oppilaista suussa murea liha sitä vastoin maistui eikä vaalea kastikekaan herättänyt inhotusta, vaikkei sitä parhaalla tahdollakaan voi houkuttelevan näköiseksi sanoa.

Oppilaiden ehdoton suosikki oli kuitenkin makaronivelli.

–Mamma on tätä tehnyt ja tykkään, Jessika kertoi arvellen kuitenkin, ettei lautasellisella makaronivelliä ihan koko päivää jaksaisi.

Topias Väihkönen kokeili ennakkoluulottomasti yhdistää puolukkahilloa velliin.

–Tämä on se juttu, Topias antoi makuyhdistelmälle hyväksynnän.