Yleisradio Oy Rundradion Ab on näinä päivinä ehtinyt yhtä kunnioitettavaan ikään kuin Auranmaan Viikkolehti. Onneksi olkoon vaan! 95 vuotta on pitkä pätkä ihmiselämää eikä tiedotusvälineellekään ihan olematon rykäys. Toinen satanen alkaa jo olla käsivarren mitan päässä.
Maapallon kamaralla tallaavassa porukassa ei ole enää kovin monta niitä ammattimaisia radionkuuntelijoita, jotka voisivat kertoa kuunnelleensa Yleisradion ensimmäisen ohjelman, joka lähetettiin 9.9.1926.
Seuraavana päivänä radioitiin joka tapauksessa ensimmäinen jumalanpalvelus. Siitä edettiin muutama päivä, niin eetteriin kajahti ensimmäinen kuunnelma. Molemmilla ohjelmaformaateilla lie epäilemättä uskolliset kuuntelijansa edelleen.
S uomen valtio omistaa Yleisradion yksiksensä miltei kokonaan. Siksi kannetaan yleisradioveroa. Ennen vanhaan Yle rahoitti toimintansa lupamaksuilla. Radiolupamaksua kerättiin vuosina 1927–1976. Maksukuitti oli pidettävä mukana myös autoradiollisessa autossa.
Montrealin olympiavuoden -76 jälkeen Ylen piti pärjätä pelkillä tv-luvilla. Niistä aika ajoi ohi vuonna 2013, jolloin päädyttiin Yle-veroon.
Hyvä, että monista omistuksistaan eroon pyrkinyt valtiokin omistaa vielä jotain, muttei kaikkea. Kukaan ei kai ole vielä rohjennut ehdottaa, että Yle voitaisiin myydä jonkun vesilaitoksen mukana Australiaan, Kanadaan tai Ruotsiin.
Vaan mitä olisi Yleisradio ilman urheilulähetyksiä? Se olisi kuin kalottipäinen Nobel-kirjailija Frans Emil ”Taata” Sillanpää lukemassa joulusaarnaa hämeenkyröläisessä Myllykolun mökissä. Sen vastapainoksi pääjohtaja Hella Wuolijoki juonsi Työmiehen tuntia ja perusti Radioteatterin. Kaikella on aikansa ja paikkansa.
Ensimmäinen radioselostus kuultiin, mistäs muualtakaan kuin yleisurheilun Suomi-Ruotsi -maaottelusta Tukholmasta vuonna 1927. Kuinka ollakaan Ruotsi voitti tuolloisen miesten ottelun pistein 96–88. Naiset rupesivat maaottelemaan vasta 1950-luvun alussa.
Merkkitapaus oli sekin, kun Lahden suurasema valmistui vuonna 1928. Sen jälkeen Ylen lähetykset alkoivat kuulua suuressa osassa maata. Tiedonjanoisia kuulijoita kertyi vilkkaasti, sillä 100 000. kuuntelulupa lunastettiin kuuliaisesti vuonna 1930. Puolen miljoonan kuunteluluvan rajapyykki saavutettiin vuonna 1945 ja milli meni rikki kymmenen vuotta myöhemmin.
Sitten vasta katajaisen kansan syviä tuntoja kolkuteltiin, kun Yleisradio aloitti tv-lähetykset 1.1.1958. Ensihurmoksen tietämissä saattoi monen aikuisen ruutuaika venyä varsin pitkäksi – muttei sentään ylettömäksi.
toimittaja
Jorma Kaarto
jorma.kaarto@avl.fi