Kolumni: Kylmää, lämpenee, kuumenee…

0

Lapsena leikimme kavereiden kanssa usein leikkiä, jossa yksi piilotti jonkun pienehkön esineen johonkin olohuoneen kätköihin, ja toisten piti etsiä sitä. Vinkkejä annettiin kylmää, lämpenee ja kuumenee -sanoilla. Välillä oli jäätävän kylmää, kun sitten taas jo hetkessä lämpeni ja olikin ihan polttavan kuumaa. Jännitys nousi aina sitä mukaa, kun kuumuuskin kohosi.

Silloin leikkiessä emme osanneet arvata, että joskus tulevaisuudessa näitä sanoja käytettäisiin uutisoidessa ilmastonmuutoksesta. Itse asiassa silloin ei ainakaan tavallinen tallaaja tiennyt koko ilmastonmuutoksesta mitään. Aluillaan oli vasta valistus siitäkin, että roskat viedään ulkonakin ollessa roskiin eikä heitetä esimerkiksi autonikkunasta ojan pohjalle.

Viime torstaina julkaistun Suomen ilmastopaneelin raportin mukaan maamme ilmasto muuttuu vääjäämättä, vaikka ehkäisytoimiin onkin jo ryhdytty ja päästöjä pyritään vähentämään koko ajan. Muutokset ovat kuitenkin erilaisia eri puolella maata, ja esimerkiksi Etelä-Suomessa keskimääräisten lämpötilojen noustessa talven pakkaset ja lumikelit ovat yhä harvinaisempia. Koko maassa sen sijaan saadaan entistä enemmän ja rankempia sateita, mikä lisää tulvariskiä. Myös kaupunki ja asvaltti ovat huono yhdistelmä, sillä suuri vesimäärä tukkii viemärit ja nostaa vedet talojen kellareihin.

Meillä maalla asuvilla on sentään vielä melko turvalliset olosuhteet, sillä kaikki ei ole onneksi asvaltin peitossa. Mielenkiintoista tuleekin olemaan kaupunkien osalta se, miten niissä jatkossa varaudutaan suurempiin vesimääriin. Ainakin Helsingissä ja joskus Turussakin ovat vedet hulvahtaneet yli jätevesiviemärin laitojen rankkasateiden yllättäessä.

Näemmekö jatkossa kaupungeissakin entistä enemmän metsää ja vähemmän asvalttia. Esimerkiksi Pariisissa on jo ryhdytty toimiin, sillä siellä aiotaan muuntaa kaupungin pinta-alasta jopa 40 hehtaaria metsäksi, ja suunnitelmien mukaan vuoteen 2026 mennessä suurkaupungin alueella olisikin peräti 170 000 uutta puuta (Yle 23.9.).

Tätä tietoa vasten voimmekin ehkä päätellä, että ihminen olisi palaamassa juurilleen, sillä alun perin ihmisapina ei suinkaan ole peräisin asvalttiviidakosta vaan ihan sieltä aitojen ja oikeiden puiden keskeltä.

toimituksen avustaja
Sari Holappa
sari.holappa@avl.fi