Vara-Viipurista (Lappeenrannasta) länteen ajellen ja valtaväyliä vältellen voi joutua Verlaan, Vääksyyn ja Vuolenkoskelle. Järvi-Suomen maisemareitin V-linjalle sopivat kätevästi myös Vesivehmaa ja Vanaja, jonka linnan värikkääseen historiaan mahtuvat omistajina niin Rosenlew, saksalainen asetehtailija, Neuvostoliitto kuin Sirola-opistokin.
Nyt Vanajanlinnassa pidetään hotellia ja laajalla pihaviheriöllä pelataan golfia. Vuodet vierivät, ajat vaihtuvat. Vanajan jälkeen onkin vuorossa tehtailija Wahrenin perustama Vorssa ja lopulta varsinainen Suomi.
Kanta-Hämeestä takaisin Päijät-Hämeeseen, jonka Iitin kunta tunnetaan parhaiten moottorirata KymiRingistä. Ennen vanhaan tunnetuin iittiläinen oli Iitin Tiltu, josta amerikansuomalainen kuplettimestari Hiski Salomaa riimitteli 90 vuotta sitten hiskimäisen rallin. Moskovallakin oli sota-aikaan oma Tiltunsa, mutta se oli eri Tiltu se.
Iitin maakuntahistoriaa voi kuvailla vaiheikkaaksi. Kunta on kuulunut Uudenmaan lääniin, Kymen lääniin, Etelä-Suomen lääniin, Kymenlaakson maakuntaan ja tämän vuoden alusta Päijät-Hämeen maakuntaan. Jostain ikiaikaisesta syystä Lahti houkutti iittiläisiä, vaikka kuntakeskus Kausala on ihan Kymenlaakson keskuksen Kouvolan kupeessa.
Mainetta ja mahdollista kunniaa Iitille on Kymiringin ja Tiltun lisäksi tuonut Vuolenkosken vireä kylä. Pikavisiitilläkin satunnainen matkailija huomaa, että ”lämpimällä lehmänmaidolla juotetulla aidolla maalaiskylällä” vallitsee tekemisen meininki. Vajaan 500 asukkaan kylässä touhuaa poikkeuksellisen toimelias kyläyhdistys ja oma kehitysyhtiö Omakylä Oy.
Nauhamaista kyläraittia reunustaa kolme kilometriä pitkä valaistu pyörätie, joka on tehty vuolenkoskelaisten omin voimin. Väylän 20-vuotisjuhlaa vietettiin jokunen päivä sitten. Valtiovallan toimia odotellessa Vuolenkosken kevytväylää odotettaisiin varmasti vieläkin ja kauan sen jälkeen.
Aivan tuore kehitysaskel on Vuolenkosken sataman viereen tänä vuonna valmistunut kyläkeskus, jossa toimii kyläkauppa, infopiste, kokoustilat ja tilat pienyrittäjille. Rakennusprojekti on kylän oman kehitysyhtiön ponnistus. 400 neliön kyläkeskusta on rahoitettu yhteisöllisesti joukkorahoituksella.
Vuolenkoski valittiin valtakunnalliseksi vuoden kyläksi vuonna 2014. Vähän tuntuu, ettei muilla tarjokkailla olisi ollut kisassa jakoa sen jälkeenkään, jos silloinen voittaja olisi saanut olla pyrinnössä mukana vuosi toisensa jälkeen.
toimittaja
Jorma Kaarto
jorma.kaarto@avl.fi