Aiempaa pidempi ennakkoäänestysaika ei tuonut kovinkaan kummoista parannusta kuntavaalien ennakkoäänestysprosenttiin. Aiemmin ennakkoäänestys on kestänyt viikon, mutta tällä kertaa mahdollisuus oli tyrkyllä koronapandemian johdosta kahden viikon ajan.
Jonkin verran prosentti toki nousi: Auranmaalla äänensä antoi ennakkoon kaikkiaan 31,6 prosenttia äänioikeutetuista, kun neljä vuotta sitten heitä oli 26,8 prosenttia. Jos myös varsinaisena vaalipäivänä ensi sunnuntaina saataisiin 4,8 prosenttiyksikön nousu äänestysprosenttiin, voitaisiin kuntavaalien äänestysintoa pitää jo kutakuinkin siedettävä – viime vaaleissahan se on ollut lähinnä kelvoton.
Vuoden 2017 kuntavaaleissa äänestysinto laski jokaisessa Auranmaan kunnassa vuoden 2012 vaaleihin verrattuna. Aurassa ja Marttilassa jäätiin jopa alle 60 prosentin. Korkein lukema, Oripään 64,4 prosenttia ei ollut häävi sekään.
Lukemat ovat onnettomia, kun niitä vertaa vaikkapa vuoden 2018 presidentinvaaleihin: muun muassa 73,9 prosenttia auralaisista kävi äänestämässä presidenttiä, mutta vuoden 2017 kuntavaaleissa äänensä antoi vain 56,5 prosenttia äänioikeutetuista. Ero on hämmentävä: kuntavaaleilla valittu kunnanvaltuusto vaikuttaa jokaisen kuntalaisen elämään, kun taas presidentin valta on kohtuullisen etäistä – lähinnä ulkopoliittista.
Kunnanvaltuustojen päätösvaltaa ei parane vähätellä. Ne päättävät muun muassa kunnan tuloveroprosentista, kiinteistöveroista ja talousarviosta – eli aika pitkälle siitä, minkä verran kunnallisveroa maksetaan ja mitä vastinetta sille rahalle saadaan. Onko se muka ihan yhdentekevää?