LIETO/Tarvasjoki. Leppämäen tilan mammat pääsevät syksyllä uuteen pihattoon. Lassi ja Minna Mäkinen rakentavat maitotilalleen kahden lypsyrobotin yksikköä, joka tuplaa tilan eläinmäärän. Laajennuksen jälkeen Leppämäessä on tilat yhteensä noin 130 lypsävälle ja nuorelle karjalle.
–Pikkuvasikat kasvavat uudessa pihatossa ja nuori karja jää vanhaan, Mäkiset kertovat.
Eläinmäärän kasvattamista varten Mäkisillä on jo täydennystä tiedossa lopettavalta karjatilalta. Uudet lehmät muuttavat tilalle syksyllä pihaton valmistuessa. Paitsi lehmille, myös Mäkisille syksy tuo paljon uutta opeteltavaa. Ensimmäisen lypsyrobotin käyttöönotosta tekniikka on uudistunut niin paljon, että uuteen pihattoon tulee kokonaan uudet robotit. Myös ruokintasysteemi uudistuu.
Leppämäen tilalla on ollut lypsykarjaa 1900-luvun alusta alkaen. Tilan edellinen isäntä, Kalervo Mäkinen, ehti opetella kolme tapaa lypsää. Lassi ja Minna Mäkisen aikana tietotekniikka on tullut avuksi tilanpitoon. Tänä päivänä koko tuotantoketjusta saadaan reaaliaikaisesti tarkkaa tietoa vaikkapa omaan kännykkään.
–Tietotekniikan mukaantulo on mullistanut paljon, Minna toteaa.
Mäkiset ovat aikanaan jo yhden uuden navetan tilalleen rakentaneet. Toisessa laajennusprojektissa ei heidän kannaltaan olisi järkeä, ellei tilalla olisi jatkaja tiedossa. Pariskunnan poika Niilo Mäkinen on ryhtymässä tilaa isännöimään muutaman vuoden kuluttua. Pihattoinvestointia ja tilan laajennusta tehdään ”vanhan” ja nuoren polven yhteistyöllä kokemuksesta kertynyttä asiantuntemusta ja tuoretta tietotaitoa yhdistäen.
Luottoa maitotalouteen
Mustialassa opiskelevalle Niilolle on varhaisesta vaiheesta asti ollut selvää maatalousalalle suuntautuminen.
–Lehmät ovat mukavia otuksia ja maatilan työt kiinnostavia, hän sanoo.
Tuleva isäntä myös luottaa maidontuotannon tulevaisuuteen. Lassi-isällä on Valion hallintoneuvoston jäsenenä sekä Länsi-Maidon hallintoneuvoston puheenjohtajana tarkka kuva suomalaisten maidonkulutuksesta.
–Maidonjuonti vähenee tällä hetkellä 2–4 prosenttia vuodessa, mikä on aika paljon, mutta toistaiseksi vielä suomalaiset käyttävät muita maitotuotteita, Lassi toteaa.
Valio on tehnyt paljon tuotekehittelyä ja etenkin uutuustuotteet ovat Mäkisten mukaan vetäneet hyvin. Mäkiset ovat myös vakuuttuneita, ettei suomalainen lehmä aiheuta ilmastonmuutosta vaan karjanpidolle on Suomessa perusteensa.
–Suomen pellot sopivat nurmen viljelyyn, Minna huomauttaa.
Niilo puolestaan on laskenut Leppämäen tilalla tuotetun maidon hiilijalanjäljen ja todennut sen pienemmäksi kuin suomalaisilla maitotiloilla keskimäärin. Tilalla tuotetun maidon hiilijalanjälki on tällä hetkellä 0,86 kilogrammaa CO2-ekvivalenttia maitolitraa kohti. Valion tavoitteena on nollata maidon hiilijalanjälki vuoteen 2035 mennessä.
–Maataloutta aika paljon mustamaalataan, mutta kaiken aikaa eläinten olosuhteita pyritään parantamaan, Minna miettii ja kertoo Leppämäen tilan investoinnin parantavan muun muassa poikimisolosuhteita sekä vasikoiden olosuhteita ja tuovan lehmille ulkoilumahdollisuuden.
–Iso muutos on 20 vuodessa tapahtunut ja eläinten hyvinvointi edellä mennään, Lassi jatkaa.
Vaikka Suomessa tuotantoeläimillä onkin numerot, Leppämäen tilan mammat tunnetaan Minnan mukaan edelleen nimillä ja yksilöinä.