Esteettömyys etenee Kurjenrahkalla: Karpalopolusta 1,5 kilometriä pitkä esteetön polku

0
Karpalopolun esteetön pitkospuuosuus ei enää näytä pitkospuilta, vaan pikemminkin pitkältä laiturilta. Reunoilla on pienet korokkeet, jotta pyörätuoli ei lipsuisi vahingossa puilta alas. Kuva: Tuomas Honkasalo

PÖYTYÄ/Kurjenrahka. Muutaman vuoden käynnissä ollut pitkospuiden vaihtaminen ja parantaminen etenee Kurjenrahkalla: viime vuoden Pukkipalon reitin parannus saa ensi kesän aikana kaverikseen Koivusaaren lintutornin ja Töykkälän välille rakennettavat pitkokset.

–Viime vuonna ei ollut lunta, joten sinne ei saatu ajettu puita. Nyt täytyy myös vaihtaa korjaustöinä muitakin pitkoksia. Vajosuolla tehtiin ennallistamisprojektia eli täytettiin vanhoja ojia. Se johti vedenpinnan nousemiseen, joten siellä pitää korottaa pitkoksia, jotka ovat nyt veden alla. Mitään näistä hommista ei kuitenkaan voi oikein tehdä ennen kuin maa on sulaa, Kurjenrahkan puistomestari Petri Hautala listaa.

Suurin työllistäjä talven ja kevään aikana on ollut Karpalopolun reitin esteettömyyden toteutus EU-rahoitteisen Natac-projektin avustuksella.

–Tämä on Suomen mittakaavassa iso juttu, sillä tänne tulee 1,5 kilometriä pitkä esteetön polku, joka on kiertoreitti eikä vaan pistoreitti, kuten useimmissa puistoissa. Taitaa olla yksi pisimmistä. Reitille tulee myös näkövammaisille suunnattuja asioita, kuten pistekirjoituksella kirjoitettuja infotauluja, hypisteltävä metallinen kurki sekä suurennettu metallinen kihokki. Levähdyspaikkoja on useita. Karpalopolun alkuun tulee myös isompi näköalalava, Hautala mainostaa.

Kuhankuonon kivikin on nyt kosketusetäisyydellä.

Natac-hanke saatetaan loppuun kevään aikana, vaikkakin siinä on vielä muutama mutka matkassa.

–Yleensä täällä on ollut apuna Käyrän vankeja, mutta he eivät koronakaranteenin takia pääse tänne töihin. Yksin tehden aikataulu muuttuu haasteelliseksi. Onhan moni aktiiviretkeilijä tarjonnut apuaan, mutta nykyään palkkaaminen ei ole niin yksinkertaista, Hautala harmittelee.

Esteettömyyshanke on tuonut pyörätuolirampin Kurjenpesän vuokrataloon ja myös alueen ekovessat ovat esteettömät. Vessat saivat myös valoa tuovat kattoikkunat.

–Kävijämäärien noustessa täytyy myös miettiä pysäköintialuetta. Sitäkin parannetaan vielä tänä keväänä. Siihen tulee ainakin kaksi kylteillä merkittyä invapaikkaa, Hautala kertoo.

Kävijämäärän kasvu jatkuu

Korona-aika on innostanut ihmisiä luontoon ja retkeily on kasvattanut hurjasti suosiotaan. Kurjenrahkan kansallispuiston kävijämäärä kasvoi viime vuonna yli 20 prosenttia ja se saattaa kasvaa myös tänä vuonna. Kaikki riippuu siitä, onko retkeilyn suosion kasvu vain hetkellinen koronan aiheuttama ilmiö vai jääkö retkeily pysyvästi suosikkiharrastukseksi. Kävijämäärien kasvu on venyttänyt kuitenkin puiston varustelut äärirajoille.

–Jo ennen koronaa puistossa oli isot kävijämäärät. Nyt suosio on alkanut johtaa siihen, että puiston reittien kuluminen on kasvanut. Kun polku kuluu ja juuret tulevat näkyviin siirrytään polun sivuun kävelemään ja pian niitä polkuja alkaa olemaan vähän joka puolella. Puiston hoitamiseen saadut rahat menevät pitkospuiden korjaamiseen eikä kaikkialle voida laittaa pitkoksia. Maatäyttö maksaisi liikaa, kertoo Hautala.

Roskaaminen ei kuitenkaan ole lisääntynyt väkimäärän kasvun myötä.

–Meillä kävijät osaavat pääasiassa viedä roskansa mukanaan. Eniten löytyy tupakan natsoja ja leipäpussin sulkijoita. Niidenkin toivoisi lähtevän kotiroskiksiin, Hautala toivoo.

Kävijämäärän lisääntyminen on myös vaikuttanut puiston huoltotoimenpiteisiin.

–Vessoja tyhjennetään nyt kerran viikossa. Kurjenpesälle on tehty koronasyistä toinen tulipaikka, jotta etäisyyksistä pystyttäisiin pitämään kiinni. Hyvin ihmiset ovat käyttäytyneet myös turvavälien suhteen, Hautala kiittelee.

Polttopuita menee puistossa 150 kuutiota vuodessa. Hautala toivoo, että puita käytettäisiin säästeliäästi.

Tuomas Honkasalo