HÄRKÄTIE. Härkätien Puhelimen lankapuhelinverkko sammuu maaliskuun viimeisenä päivänä. Samalla päättyy merkittävä jakso alueellisessa tiedonvälityksessä, sillä yhtiö veti ensimmäiset puhelinpiuhat jo yli 120 vuotta sitten.
Perinteisiä lankapuhelimia on käytössä Härkätien Puhelimen alueella muutama sata.
–Vuodenvaihteessa kiinteitä puhelimia oli 688, joista perinteisiä lankapuhelimia noin 300 ja loput eli yli puolet oli valokuidun välityksellä toimivia voip-puhelimia, kertoo Härkätien Puhelimen toimitusjohtaja Jouni Jaakkola.
Asiakkaat ovat suhtautuneet perinteisen lankapuhelinverkon hiljenemiseen rauhallisesti, sillä asiaa on valmisteltu pitkään ja monen muun yhtiön alueella perinteiset lankaverkot ovat hiljenneet jo aikaisemmin.
Samassa paikassa isot nappulat
Yleisin syy pitää kiinni lankapuhelimesta on turvallisuus.
–Varsinkin monet ikäihmiset arvostavat sitä, että tietää puhelimen olevan aina samassa paikassa. Kännyköiden pienet nappulat voivat olla joillekin ongelma. On myös asiakkaita, jotka ovat periaatteellisista syistä halunneet pitää kiinni lankapuhelimesta ja haluavat tehdä niin jatkossakin, Jaakkola kertoo.
Perinteisen lankapuhelinverkon lakkaaminen ei kuitenkaan merkitse lankapuhelimien katoamista ihmisten pöydiltä.
–Valokuidun päällä toimiva voip-puhelin on keino pitää tutut kotipuhelimet toiminnassa. Vanhoille lankapuhelinasiakkaille on räätälöity valokuidun hankkimiseksi edullisia paketteja, joissa on todella pitkän maksuajat, Jaakkola kertoo.
–Puhepalvelun kuukausimaksu uudessa tekniikassa on vain kuudesosa aiemmasta. Kotipuhelimet kannattaakin kiireellä siirtää valokuituun ja voippiin, painottaa Jaakkola.
Siellä, missä valokuidun vetäminen ei ole mahdollista, on tehty myös väliaikaisia mobiiliverkkoon perustuvia voip-ratkaisuja.
Huippukohta vuonna 2005
Lankapuhelimien elinkaaresta tuli lopulta reilusti yli sata vuotta pitkä ja nousujohteinen, vaikka lankapuhelimien katoaminen onkin ollut kännyköiden yleistyttyä nopeaa.
Härkätien Puhelimen alueella lankapuhelimien määrä saavutti huippunsa vasta vuonna 2005, jolloin niitä oli 3451 kappaletta. Vaikka kännykät olivat viisitoista vuotta sitten jo melko yleisiä, niillä puhuminen oli vielä reilusti lankapuhelimen käyttöä kalliimpaa. Mobiilipalveluiden hintojen laskiessa lankapuhelimet alkoivat nopeasti harvinaistua. Kuitenkin vielä kymmenisen vuotta sitten Härkätien Puhelimen alueella oli edelleen noin 2000 lankaliittymää.
Puhelin ja osake eri asioita
Lankapuhelimien mykistyminen on herättänyt monissa kysymyksen siitä, mitä tapahtuu puhelinosakkeille. Puhelinlaite ja puhelinosake olivat pitkään sidoksissa toisiinsa, mutta niin ei ole ollut enää kahteen vuosikymmeneen eli sen jälkeen, kun puhelinosuuskunnasta tuli osakeyhtiö.
–Härkätien Puhelin on ja haluaa jatkossakin olla asiakkaidensa omistama. Puhelinosake kannattaa pitää, mutta halutessaan osakkeen voi myydä meille 700 eurolla. Ostamme omia osakkeitamme, jotta voimme myydä niitä eteenpäin valokuituun liittyville, Jaakkola kertoo.
Virtaa riittää
Tarvasjokelainen Ensi Kulta päätti pitää vanhan lankapuhelimen, kun taloon asennetiin reilu vuosi sitten valokuitu.
–Meillä on ollut yli 50 vuotta lankapuhelin ja varsinkin jotkut iäkkäämmät ihmiset soittavat edelleen siihen numeroon. Jonkun verran äänikin saattaa olla lankapuhelimessa parempi, sillä kännykkä pätkii joskus, Kulta kertoo.
Vanha puhelinlaite kävi sellaisenaan toimimaan myös kuidun kautta.
Sillä ei Ensi Kullan mukaan ole heille juuri merkitystä, että kun on lankapuhelin, tietää aina mistä puhelimen löytää.
–Kyllä minä kännykänkin paikan aina tiedän, se on taskussa. Enimmäkseen käytän soittamiseen kännykkää, mutta joskus soitan lankapuhelimestakin ihan vaihtelun vuoksi, Kulta naurahtaa.
–Ja onhan lankapuhelimessa sellainen hyvä puoli, että jos akku loppuu kännykästä, lankapuhelimessa on taatusti virtaa.