Tuhoeläintorjunnassa tärkeintä on ennaltaehkäisy – Pauli Pakola sanoo rottapopulaation olevan kasvussa

0
Jyrsijäsyöttejä asetellaan seinän viereen muutaman metrin välein. Pauli Pakolan mukaan hiirelle välit ovat pienemmät, sillä se saattaa elää koko elämänsä vain kahden neliömetrin alueella.

AURA. Kun niin sanotut rotanmyrkyt reilu pari vuotta sitten kiellettiin kaupoista EU-lainsäädännön takia, kuluttajat ovat joutuneet tyytymään joko laimeampaan myrkkyyn tai perinteiseen hiirenloukkuun. Näillä ei kuitenkaan oikein rotista eroon päästä. Kesällä ammattimaisen tuhoeläintorjunnan aloittanut Pauli Pakola sanookin jyrsijäongelmien lisääntyneen etenkin kaupungeissa. Tärkeintä sen selättämisessä on hänen mukaansa ennaltaehkäisy.

–Mitä aikaisemmin niitä ruvetaan torjumaan, sitä helpommin niistä pääsee eroon, Pakola ohjeistaa.

Tarpeellista on huolehtia muun muassa siitä, ettei tuhoeläimille jätetä vahingossakaan mitään ravintoa, joka houkuttelisi niitä paikalle.

–Moni tykkää ruokkia lintuja, mutta ruokintapaikan alusta tulisi muistaa siivota mieluiten vaikka päivittäin.

Lisäksi talon seinänvierustat olisi hyvä pitää siisteinä, sillä mitä tuuheampi kukkapenkki, sitä paremmat oltavat jyrsijällä.

–Myös talojen tuuletusaukkoihin kannattaa laittaa verkot, etteivät jyrsijät pääse kiipeämään ullakolle, Pakola evästää.

Viheliäitä vieraita

Pakola sanoo jyrsijöiden olevan ahkeria lisääntyjiä, jos olosuhteet vain ovat kohdillaan. Pienet vipeltäjät talon rakenteissa saattavat kuitenkin aiheuttaa suurta tuhoa, ja pahimmillaan rotat jyrsivät sähköjohdotkin.

–Myös esimerkiksi höyrysulkumuovit menevät rikki ja villat kaivetaan täyteen tunneleita. Saattavat ne mennä ruokakaappeihinkin, Pakola luettelee mahdollisia tuhoja.

Usein kodeissa elelee myös esimerkiksi sokeritoukkia, joita ei tavallisesti pidetä niin haitallisina. Pakola huomauttaa kuitenkin, että niiden kulkiessa viemäreistä ruokakaappeihin, nekin voivat saada melko paljon tuhoa aikaiseksi.

Myös esimerkiksi hevosmuurahaiset voivat olla ikävä yllätys hirsitalossa, sillä niille kelpaavat sekä kuivat että kosteat puut.

–Se on aika tympeä, koska se kaluaa hirren sisältä ontoksi. Kun sellainen on tullut taloon, joudutaan menemään jo ihan rakenteisiin saakka.

Keinovalikoimissa myrkyt ja loukut

Kun Pauli Pakola lähtee tuhoeläintorjuntareissulle, hän varustautuu matkaan erilaisin myrkyin ja loukuin. Loukun tai syöttiaseman aine valitaan sen mukaan, missä ongelma esiintyy.

–Esimerkiksi viljalaarin viereen laittaisin vaniljalle tuoksuvaa myrkkyä, jotta se erottuisi viljan hajusta, Pakola kertoo.

Erilaisia aineita hänellä on useita, mitä hän vaihtelee säännöllisesti, jotteivät jyrsijät kehitä vastustuskykyä sitä kohtaan. Myrkkyä on myös erilaisissa muodoissa.

–On paloja, tahnaa ja vaahtoa. Sitten on esimerkiksi kotiullakoille sopiva viljansiemenistä tehty valmiste, Pakola luettelee.

Myrkky tappaa jyrsijän hitaasti 4–10 päivän kuluessa. Sitä on myös oltava koko ajan tarjolla ja siksi syöttejä tarkistetaan säännöllisesti.