LIETO/Tarvasjoki. Ensimmäiset luistimenpiirrot vedettiin Tarvasjoen jäähallin kenttään 25 vuotta sitten lokakuussa. Talkoilla, osakemyynnillä ja valtion sekä kunnan tuella pystytetty kiekkoareena on toiminut noista ajoista näihin päiviin asti omillaan. Osakeanteja ei ole jaettu, mutta sellaista jäähalliin aikanaan sijoittaneet tuskin odottivatkaan. Myöskään lisäpanostuksia osakkeenomistajilta ei ole pyydetty.
Aiemmin Tiileri- ja nykyisin ATP-Areenana tunnetun jäähallin toimintaa yhtiöhallitus pyörittää jääaikamaksuista sekä mainostuloista kertyvillä varoilla. Lainaa halliyhtiöllä on melko vähän, vaikka viimeisten vuosien aikana on muun muassa hankittu uusi ilmastointikone sekä vaihdettu jäänhoitokone uudempaan. Hallipäällikkö Jari Kurkan mukaan seuraavaksi edessä on kentän valojen vaihto ledeiksi sekä huopakatteen uusiminen.
Moni on Kurkan mukaan ihmetellyt, miten jäähalli on saatu nykyisellä tulorahoituksella toimimaan. Hän toteaakin halliyhtiön elävän kädestä suuhun.
–Meidän tarkoitus ei ole tuottaa voittoa vaan jääaikaa, Kurka toteaa toiminnan linjauksista.
Koronataukoihin ei varaa
Yllättäviin menoihin tai tulonmenetyksiin halliyhtiöllä ei olisi varaa. Kuluva koronavuosi onkin ollut vähällä viedä jäähallin veitsen terälle.
–Tällä hetkellä asiat ovat kutakuinkin kunnossa, ellei korona niitä vielä sotke, halliyhtiön puheenjohtaja Arto Peltoniemi toteaa.
Viime keväänä jää jouduttiin sulattamaan kuukautta normaalia aiemmin jääkiekkotoiminnan loputtua koronarajoitusten vuoksi. Vaikka jää tavallisestikin kesäksi sulatetaan, muista peruskuluista kertyy kesän aikana muutaman tonnin menot. Kurkan mukaan kesän yli mennään kevätkauden viimeisen kuukauden tuloilla. Nyt avuksi saatiin valtion myöntämää kustannustukea.
–Saimme kiinteisiin kuluihin noin 6000–7000 euroa siltä ajalta, jolta todellisia menetyksiä tuli, Kurka kertoo.
Symbioosissa seuran kanssa
Halliyhtiön tulevaisuus on pitkälti kiinni TarU Hockeysta, jonka kanssa jäähalli elää symbioosissa.
–Kun TarU voi hyvin, halliyhtiö voi hyvin, Peltoniemi toteaa.
Tällä hetkellä seuralla on kiitettävä määrä joukkueita, jotka käytännössä täyttävät arki-iltojen ja viikonloppujen jäävuorot. Toisaalta tällöin ei jää ulkopuolisille juurikaan vakiovuoroja myytäväksi, eikä Tarvasjoen jäähallista näin ollen ole avuksi esimerkiksi turkulaisseurojen jääaikapulaan. Aiempina vuosina halliyhtiö sai lisätuloja Tarvasjoella kesäaikaan leireilleitä joukkueilta.
–Ulkopuoliset leirit ovat loppuneet, koska Tarvashovia ei pysty enää käyttämään eikä ole majoitustilaa, Kurka harmittelee.
Myös Tarvasjoen koulun käyttämät jääajat ovat jonkin verran Kurkan mukaan vähentyneet. Mutta jos talvisin ei jatkossa ulkojäitä saada, jäähalleille saattaa tulla lisää kysyntää koulukäyttöön.
Käyttäjiä jäähallilla on Peltoniemen arvion mukaan arkisin keskimäärin 100–150 henkeä päivässä ja viikonloppuisin enemmän. Puolipäiväisen hallipäällikön lisäksi jäähalli työllistää kaksi osa-aikaista jääkoneenkuljettajaa sekä siivoojan.
–Luottavaisin mielin olen ja uskon, että toiminta jatkuu täällä vielä vuosia, Kurka sanoo.