AURA, PÖYTYÄ/Riihikoski. Pöytyän Urheilijoiden kasvatti Pipsa Eko ja auralainen Iina Ranne starttasivat salibandykauden maajoukkueleirityksellä. Syyskuun puolivälissä Eerikkilässä pidetty leiri oli kummallekin tytölle antoisa kokemus.
–Ihan huikea kokemus, turkulaisessa FBC Loistossa seitsemän vuotta pelannut, marraskuussa 15 vuotta täyttävä Ranne hehkuttaa ja kertoo leirillä tulleen vinkkejä, joilla omaa pelaamista voi kehittää.
–Pidän leiriä ”urani” kohokohtana, se opetti aika paljon, pian 16-vuotias Eko puolestaan sanoo.
Eko aloitti salibandyn kahdeksan vuotta sitten Pöytyän Urheilijoiden poikajoukkueessa siirtyen Pöytyän tyttöjoukkueen ja kaksoisedustuksen kautta pari vuotta sitten kokonaan FBC Loistoon. Hän pelaa SM-sarjaa A-tytöissä. Ranne voi ikänsä puolesta pelata A-tyttöjen lisäksi myös C-tyttöjen SM-sarjaa.
Kumpikin tulevaisuuden lupaus on kulkenut salibandyliiton maajoukkuetien, FBA-toiminnan kautta. Silti maajoukkueleirille pääsy oli heidän sanojensa mukaan yllätys.
–Maajoukkueleirille pääsy on ollut tavoitteena, mutta en silti sitä osannut odottaa, Ranne sanoo.
Eko toteaa pääsyn maajoukkuerinkiin tulleen tavoitteeksi silloin, kun hän siirtyi Loistoon.
–Silloin kun minut ensimmäisen kerran valittiin mukaan FBA-toimintaan, itkin ilosta, Eko naurahtaa ja toteaa asian olleen iso juttu myös silloiselle Pöytyän joukkueen valmentajalle.
Salibandyliitto valitsee FBA-toimintaan tiettyjen seurajoukkueiden lisäksi yksittäisiä pelillisiltä valmiuksiltaan kriteerit ylittäviä pelaajia. Maakuntien seuroissa pelaavillekin mahdollisuutta siis tarjotaan, mutta käytännössä ikäkausien lahjakkaimpien joukkoon valituksi tuleminen vaatii kuitenkin hieman enemmän.
Ulottuvuutta ja nopeutta
Ekolla kokemusta on jo yhdeltä aiemmalta maajoukkueleiritykseltä. Maajoukkuepelejä hän ei kuitenkaan nyt vallitsevassa koronatilanteessa enää alle 16-vuotiaissa tytöissä pääse pelaamaan. Ekon tähtäin on siis seuraavaksi U19-maajoukkueessa. Vuotta nuoremmalla Ranteella puolestaan on vielä mahdollisuus päästä mukaan seuraavalle U16-leiritykselle ja mahdollisesti alle 16-vuotiaiden maajoukkuepeleihinkin.
Tulevaisuudessa kumpikin tytöistä haaveilee pelaamisesta naisten korkeimmalla sarjatasolla ja maajoukkueurasta.
–Toivon kehittyväni pelaajana ja sitä, että saisin pidettyä salibandyn elämässäni pitkään, sillä sen on minulle niin tärkeä asia, Turkuun Riihikoskelta kesällä muuttanut ja syksyllä Kerttulin urheilulukiossa opinnot aloittanut Eko sanoo.
Eko luonnehtii salibandya elämäntavaksi, joka tuo iloa ja positiivista mieltä, ja jonka kautta pystyy myös purkamaan muun elämän eteen tuomia harmeja.
–Parasta ja tärkeintä salibandyssa on yhdessä tekeminen, ilojen ja surujen yhdessä kokeminen, peruskoulun jälkeen niin ikään Kerttulin urheilulukioon aikova Ranne puolestaan miettii.
Toistensa parhaita puolia pelaajina ja joukkuekavereina tyttöjen ei tarvitse kauaa miettiä.
–Pipsa on tosi nopea ja ottaa hyvin kontaktia. Hänellä on myös hyvä veto, Ranne kehuu hyökkääjänä pelaavaa kooltaan piskuista mutta fyysisesti pelaavaa joukkuekaveriaan.
–Iina on tosi ulottuva pelaaja. Hänellä on peliälyä ja hän on pallovarma sekä puolustuksessa että hyökkäyksessä, Eko puolestaan toteaa yli 180-senttisestä, sekä hyökkääjänä että puolustajana pelaavasta Ranteesta.
Joukkuekaverina kumpikin saa toisiltaan kiitosta mukavana ja kaikille kilttinä tyyppinä.
Räväkkä alku kauteen
Viime viikonloppuna alkaneen kauden tytöt aloittivat räväkästi. Eko teki viikonlopun peleissä 1+1 tehot ottaen myös viiden minuutin jäähyn väkivaltaisuudesta. Ranne pelasi C-tyttöjen otteluissa tehoilla 1+1 ja A-tyttöjen sunnuntain pelissä 1+1 tehoilla.
–Innolla olen odottanut, että pääsisi pelaamaan pitkästä aikaa, Eko sanoo ja harmittelee koronan häirinneen kauteen keskittymistä.
Tytöt toivovatkin, että kausi saataisiin pelattua ilman keskeytystä.