MARTTILA. Verhonkulman tuulivoimapuistossa Marttilassa tehtiin loppukatselmus elokuun lopulla. Voimaloita on koekäytetty koko kesän ja nyt ne ovat normaalissa tuotannossa. Kuuden tuulivoimalan kokonaisteho on 26 megawattituntia.
Vuodessa sähköä syntyy 85 gigawattituntia eli noin 17 000 kotitalouden vuosikulutuksen verran. Siitä riittäisi siis reilusti koko Auranmaalle, paitsi että Verhonkulman sähkö menee Ikealle.
Marttilan kunnanjohtaja Carita Maisila kiittelee marttilalaisia rauhallisesta suhtautumisesta hankkeeseen, minkä ansiosta se saatiin toteutettua, vaikka Koski hyppäsikin kelkasta pois.
–Kaavoitussopimus tehtiin vuonna 2013, joten prosessi on ollut pitkä. Huolestuneitakin puheenvuoroja on toki matkan varrella ollut, mutta perusvire on ollut positiivisen kiinnostunut, Maisila kertoo.
Arviot siitä, mikä on Marttilaan jäävä taloudellinen hyöty, vaihtelevat.
–Olemme laskeneet itse, että tuulivoimapuistosta tulee kunnalle kiinteistöveroa vähintään 100 000 euroa vuodessa. Tuulivoimayhtiön mukaan summa saattaa olla jopa kaksinkertainen, Maisila kertoo.
Lisäksi tuulivoimayhtiö maksaa alueen maanomistajille vuokria noin 100 000 euroa vuodessa.
–Rakentamisaikana hyötyä koitui muun muassa majoitusalalle, ruokapalveluille, maanrakennusliikkeille, kuljetusliikkeille, betoniyhtiöille. Tuulivoimayhtiön mukaan rakennusaikaiset hyödyt Marttilassa ja lähialueilla olivat noin kaksi miljoonaa euroa, Maisila kertoo.
Varsinais-Suomi tuo energiansa
Verhonkulma nostaa Marttilan merkittäväksi maakunnalliseksi uusiutuvan energian tuottajaksi. Kiertotalouden ja energian erikoissuunnittelija Aleksis Klap Varsinais-Suomen liitosta kertoo, että maakunnassa pyörii parhaillaan parisenkymmentä nykyaikaista tuulivoimalaa, joista kuusi sijaitsee Marttilassa.
Varsinais-Suomen liitto, Ely ja Valonia valmistelevat parhaillaan maakunnallista ilmastotiekarttaa. Tavoitteena on nostaa maakunnan omavaraisuusastetta energiantuotannossa. Nykyisin maakunnan käyttämästä sähköstä vain 20 prosenttia tuotetaan omalla alueella. Tuulivoiman osuus tuotetusta sähköstä on vajaat seitsemän prosenttia.
Potentiaalia tuulivoiman lisäämiseen on.
–Maakuntakaavassa on yhdeksäntoista tuulivoima-aluetta ja kolmetoista kohdemerkintää tuulivoimalle. Niille olisi mahdollista rakentaa 350 tuulivoimalaa. Määrä kattaisi puolet maakunnan energiantarpeesta. Realistista on kuitenkin ajatella, että kymmenen vuoden kuluessa maakuntaan voitaisiin saada 50 tuulivoimalaa, Klap sanoo.
Suurimmat esteet tuulivoiman rakentamiselle ovat maakunnan tiivis asutus ja se, että tuulivoimahankkeista valitetaan herkästi. Meluhaitat aiheuttavat enemmän huolta kuin maisemahaitat. Tuulivoimaan sovelletaan samoja melurajoja kuin kaikkeen muuhunkin toimintaan.
Klap näkee tuulivoiman kuitenkin kilpailukykyisenä vaihtoehtona. Uudet tuulivoimalat kuten Verhonkulma toimivat markkinaehtoisesti ja tekniikka kehittyy.
–Viisi vuotta sitten puhuttiin kolmen megawatin voimaloista, nyt puhutaan 4–5 megawatin voimaloista. Lähitulevaisuudessa kahdentoista megawatin voimalat ovat ihan mahdollisia, hän kertoo.