MARTTILA. Pakurikääpää on käytetty iät ja ajat luonnonlääkinnässä ja muun muassa teen korvikkeena. Toistaiseksi pakurijauhetta saadaan vain luontaisesti kasvaneista pakureista, mutta tulevaisuudessa myös viljeltynä.
Pakurikääpä on lahottajasieni, joka ei iske terveeseen puuhun, mutta se voidaan myös istuttaa koivuun. Riskiä siitä, että pakurikääpä voisi levitä viljellyistä puista ympäristöön ei siis ole.
500 ymppiä
Marttilassa sijaitsee noin puolentoista hehtaarin metsäpalsta, jonka omistaa Marttilasta syntyisin oleva, nykyisin Salossa asuva Rauno Hakala. Hakala istutti sekametsäpalstansa koivuihin 500 ymppiä eli pientä puutappia, joihin oli laboratoriossa istutettu pakurikäävän itiöitä.
Vuonna 2017 tehdyn työn tuloksia voi odotella noin viiden vuoden päästä.
–Näin kirjoituksen jossain lehdessä ja ajattelin, että asiaa kannattaa kokeilla, sillä investointi on aika pieni, Hakala kertoo. Yksi ymppi maksaa alle euron. 500 Ympin asennus hoitui akkuporakoneella päivässä.
Yhdestä ympistä voi saada jopa kolme satoa, jonka jälkeen puun voi edelleen hyötykäyttää polttopuuna tai selluloosan raaka-aineena. Jos puuta ei korjata 20–30 vuoden kuluessa pakurikääpä tappaa puun.
Pakurin viljely on Suomessa uusi asia. Viljelyä edistävä Pro Pakuri -yhdistys on perustettu vasta vuonna 2016 eikä Suomessa ole vielä saatu yhtään satoa viljellystä pakurista.
Kysyntää riittää
Yhdistyksen puheenjohtajan Hannu Piispasen arvion mukaan Pakurin viljelyala on Suomessa noin 500 hehtaaria.
–Tarve markkinoilla on niin suuri, että seuraavat parikymmentä vuotta viljelyalaa voisi hyvin kasvattaa 500 hehtaarilla joka vuosi.
Suomessa jalostetaan vuosittain 30–40 tonnia pakuria. Osa kerätystä pakurista menee vientiin. Kysyntä kasvaa kovaa tahtia.
–Pakuri uudistuu hitaasti. Ilman viljelyä on vaara, että kysyntä ylittää tarjonnan, Piispanen kertoo.
–Pakuria kasvaa koko maassa, mutta villistä pakurista suuri osa kerätään Lapista, missä muun muassa poromiehet ovat asiassa aktiivisia. Pakurin kerääminen vaatii aina maanomistajan luvan. Jos kyseessä on metsähallituksen metsä, lupia saa metsähallitukselta, Piipanen muistuttaa.
Pakurikääpä on voimakas antioksidantti ja sitä käytetään paljon erilaisissa luontaistuotteissa, mutta myös kosmetiikassa.
Sen arvellaan muun muassa pienentävän sepelvaltimotaudin, muistisairauksien ja kakkostyypin diabeteksen kaltaisten aineenvaihduntasairauksien riskiä. Tehoa ei kuitenkaan ole pystytty todistamaan, joten kyseessä on luontaistuote.