Tähdenlennon nähdessään saa toivoa, näin tietää vanha sanonta. Toivomuslista kannattaa viimeistellä nyt, sillä vuoden paras hetki tähdenlentojen näkemiselle on tällä viikolla. Parhaana hetkenä, torstain vastaisena yönä, tähdenlentoja voi olla taivaalla lähes sata tunnissa.
Taivaan oman ilotulituksen tarjoavat perseidit. Näitä tähdenlentoja voi ihastella koko tämän viikon, mutta varsinainen huippuyö osuu viikon puoliväliin.
KOMEETTA jättää jälkeensä pöly- ja hiekkapilven, kun se kiertää Aurinkoa. Kun maapallo suhahtaa hiekkapilven läpi, puskevat hiukkaset Maan ilmakehään. Siellä hiukkanen palaa nopeasti ja kirkkaasti. Me puhumme tähdenlennoista, jos sellaisen satumme näkemään.
Juuri nyt maapallo puskee läpi Swift-Tuttle-komeetan jättämän pölypilven, jonka aiheuttamia tähdenlentoja kutsutaan perseidiksi. Siksi vuoden paras aika nähdä tähdenlentoja on keskiviikon ja torstain välisenä yönä heti iltayöstä, sanoo tähtitieteen harrastaja Matti Helin.
HELIN KUVAILEE perseidien tähdenlentoparvea mukavaksi ja luotettavaksi. Miksi juuri näillä sanoilla?
– Perseidien tähdenlentoja on mukava katsella, sillä elokuussa yöt ovat lämpimiä ja taivasta voi ihailla parhaimmillaan lyhythihaisella paidalla. Muut hyvät tähdenlentoparvet osuvat Maahan kylmänä talvikautena.
– Perseidit ovat myös luotettavia, sillä tähdenlentoja näkee maksimin aikaan takuuvarmasti. Pölypilvi on tasalaatuinen, mikä tarkoittaa että tähdenlentoja syntyy tasaisesti vuodesta toiseen, kuvailee Helin.
Tosin marraskuussa Leonidien tähdenlentoparvessa meteoreja voi noin 33 vuoden välein nähdä parhaimmillaan jopa tuhansia tunnissa. Leonidien pölypilvi on epätasaisempaa ja maapallon kohdatessa tiheämmän alueen, tähdenlentoja syntyy enemmän.
TÄHDENLENNOT esiintyvät usein Gaussin käyrää mukaillen, kun maapallo sukeltaa johonkin avaruuden pölypilveen. Perseidien kohdalla käyrä on loiva. Huippuhetken ympärillä on useita öitä, jolloin näkymä on todennäköisesti lähes yhtä hieno kuin paraatiyönä.
Helin kehottaa katsomaan tähdenlentoja aurinkotuolista. Mitä kauemman jaksaa katsella, sitä varmemmin tähdenlennon näkee.
– Jos taivaalle joutuu katsomaan pitkän aikaa pää pystyssä, niska väsyy. Aurinkotuoli on oiva väline tähdenlentojen katseluun. Viereen kannattaa ottaa kuppi lämmintä kahvia tai kaakaota.
Helin kehottaa katsomaan esimerkiksi etelän suuntaan, vaikka tähdenlentoja näkyy todennäköisesti joka puolella.
Tältä tähdenlennot näyttävät ylhäällä avaruudessa:
What would it be like to watch a meteor shower… from space?
As we get ready for the #Perseids’ peak tonight, check out these shooting stars astronauts have spotted in past years from the @Space_Station: pic.twitter.com/KzLRXYJS9j
— NASA Marshall (@NASA_Marshall) August 12, 2019
TÄHDENLENNOT tapahtuvat ylhäällä yläilmakehässä, noin 80–100 kilometrin korkeudessa. Tarkkasilmäinen voi joskus erottaa jopa pienen savuvanan tähdenlennon jälkeen.
– Lentoradan kohdalle jää välillä muutamaksi hetkeksi harmahtava savuviiru. Se on meteorin palokaasua, joka hehkuu hetken. Isoimmista kappaleista savuviiru voi jäädä ilmakehään jopa kymmeniksi sekunneiksi.
Miksi sitten tähdenlentoihin on yhdistetty toivomisen mahdollisuus? Matti Helin uskoo, että se liittyy tähdenlentojen harvinaisuuteen ja niiden näkymiseen vain lyhyen ajan.
– On ehkä ajateltu, kun tällaisen suhteellisen harvinaisen tapauksen näkee, on mahdollisuus toivoakin jotain erityistä.
HELIN ON seurannut perseidejä jo lähes 30 vuotta. Pölyvanaan liittyvät tähdenlennot ovat tuttu ja paljon seurattu ilmiö tähtitieteen harrastajien keskuudessa.
– Taisin olla 13- tai 14-vuotias, kun ensimmäisen kerran katsoin perseidien tähdenlentoja. Radiossa oli ollut maininta asiasta ja päätimme seurata taivaan tapahtumia kotitalon terassilla siskon ja naapurin pojan kanssa. Kello neljä aamuyöllä menimme nukkumaan. Luonnon oma ilotulitus oli häikäisevä.
Nyt perseidit on jokavuotinen juttu, jos vain kelit osuvat kohdalleen.
– Ei saa olla liian pilvistä. Myös täysikuu tekee tähdenlennoista vähemmän kiinnostavia, sillä se vaalentaa taivaan. Tänä vuonna vajaa puolikuu nousee esiin puoliltaöin.
FAKTA
Tähdenlennoista ja komeetoista
- Tähdenlentoja voi katsella turvallisin mielin.
- Ilmakehään tulevat hiukkaset ovat pääasiassa hyvin pieniä, noin hiekanjyvän kokoisia.
- Ne palavat vain lyhyen hetken kunnes materiaali loppuu.
- Tähdenlento kestää yleensä puolesta sekunnista pariin sekuntiin.
- Hiukkaset saapuvat ilmakehään noin 20–80 kilometriä sekunnissa kohtaamisnopeudella.
- Ne palavat yleensä loppuun muutaman kymmenen tai muutaman sadan kilometrin matkalla.
Perseidit
- Perseidejä esiintyy joka vuosi 17.7.–24.8.
- Valtaosa tähdenlennoista nähdään elokuussa 10. ja 14. päivän välillä.
- Paras havaintoaika on aina 12. ja 13. päivän välinen yö.
- Perseidit ovat olleet tiedossa jo yli 2 000 vuotta. Ensimmäiset kirjalliset havainnot ovat
- Kiinasta ennen ajanlaskun alkua.
Swift-Tuttlen komeetta
- Perseidien tähdenlentoparvi on syntynyt komeetta Swift-Tuttlen pölypilvestä.
- Komeetan soikea kiertorata Auringon ympäri on melko tasainen, eikä siitä arvioida olevan uhkaa maapallolle ainakaan seuraavaan kahteen tuhanteen vuoteen.
- Vuonna 2126 komeetta tulee suhteellisen lähelle Maata, noin 22 miljoonan kilometrin päähän.
- Edellisen kerran komeetta oli lähellä vuonna 1992.
Valokuvaaminen
- Tähdenlennon kuvaamiseen tarvitaan järjestelmäkamera, jossa on valovoimainen optiikka.
- Matti Helin kehottaa laittamaan 10 sekunnin suljinajan, Jos suljinaika on tätä pidempi, tausta vaalenee helposti liikaa.
- Suhteellisen laajakulmainen optiikka on paras.
- Kuvia kannattaa ottaa paljon, jotta se kirkas tähdenlentokin osuu ruutuihin.
- On mahdollista, että samaan kuvaan saa elokuussa tähdenlennon, revontulet ja valaisevat yöpilvet.
AJANKOHTAISET TAIVAAN ILMIÖT
Elokuussa taivaalla
- Revontulia, valaisevia yöpilviä ja ukkosia esiintyy elokuussa.
- Myös linnunrata alkaa kuultaa pikku hiljaa taivaalla.
- Jupiter ja Saturnus näkyvät keskiyöllä etelän suunnalla lähellä toisiaan.
- Kuu on lähellä näitä planeettoja 28.–29.8.
- Aamuyöllä taivaalla näkyvät Mars ja Venus.
- Vähenevä kuunsirppi on lähellä Venusta aamuyöllä 15.–16.8.
- Vinkit: Matti Helin.
Matti Helin toimii asiantuntijana Auranmaan Viikkolehden juttusarjassa ajankohtaisista taivaan ilmiöistä. Lue sarjan aikaisemmat osat