PÖYTYÄ/Kaulanperä/Yläne. Nyt ei tarvitse lähteä merta edemmäs kalaan päästäkseen tutustumaan kalojen salaiseen maailmaan. Nimittäin Luontokapinetin tarjoaman kala-aiheisen virtuaalivisan avulla luonto-opetusta saa nyt suoraan kännykkäänsä.
–Tämä on opettajan näkökulmasta tosi hyvä, sillä visan avulla saimme koottua lähes koko luokan saman toiminnon äärelle, kiittelee Kaulanperän koulun viidennen ja kuudennen luokan oppilaita opettava Tarja Raiko.
Yhteisöllisyyttä lisäsi vielä chatti, jonka kautta lapset pystyivät pelin aikana keskustelemaan keskenään.
–Yksikin lapsi oikein hämmästeli, että kyllä täällä kaikki pelaa, Raiko naurahtaa.
Kaulanperänkoulun kuudesluokkalainen Matias Pessi puolestaan toteaa, että pelin avulla asiat jäävät ehkä paremmin mieleen. Mukavaa oli myös seurata omaa ja toisten edistymistä visan aikana.
–Siinä oli sellainen sijoituslista, josta pystyi katsomaan koko ajan, miten kukakin kisassa pärjäsi, täydet pisteet kalavisassa napannut Matias kertoo ja sanoo pelanneensa vastaavanlaista visaa jo aiemminkin Luontokapinetissa käydessään.
–Olen pelannut ötököihin ja nisäkkäisiin liittyvää visaa ainakin pari kertaa, hän muistelee.
Kaloille loitsuja ja jumppaohjeita
Kalavisan Seppo-mobiilialustalle ideoinut, Luontokapinetin toiminnanjohtaja Minna Lukkala kertoo pelistä löytyvän monenlaisia tehtäviä. Niitä suoritetaan vaikkapa kotisohvalta käsin, sillä peli vaatii ainoastaan älykännykän, jonkin verran mielikuvitusta ja hiukan kalatietoutta.
Yhtenä tehtävänä oli esimerkiksi piirtää hauki ja lähettää se Lukkalalle tarkistettavaksi.
–Sieltä tuli tosi hienoja kuvia, hän kiittelee Kaulanperän oppilaita.
Hauskoja olivat myös lasten keksimät loitsut.
– Olin laittanut visaan videon, jossa katiskaani oli tarttunut vain yksi hauki. Tehtävänä olikin keksiä loitsu, jotta kalaonneni olisi jatkossa parempi, Lukkala nauraa.
Myös kalajumppa oli saanut lasten mielikuvituksen laukkaamaan, sillä kalat oli keksitty vääntää jos jonkinlaiseen asentoon. Lisäksi ne, jotka olivat muistaneet pitää ympäristöopin tunnilla korvansa auki, kahmivat hyviä pisteitä kalalajien tai kalojen sisäelimien tunnistamisessa.
Virtuaalivisat osa tulevaisuuden opetusta?
Minna Lukkala sanoo lähteneensä kehittelemään virtuaalisia visoja luontoaiheesta nyt, kun koronaepidemian vuoksi ihmisiä ei voi fyysisesti nähdä.
–Minulla on ollut niitä jo jonkin verran aiemminkin, mutta koronan vuoksi lähdin kehittelemään lisää. Näitä voi jatkossa käyttää sitten hyödyksi opetuksessa, koska ne ovat valmiiksi tehtyjä, hän suunnittelee.
Lukkala uskoo vastaavanlaisten virtuaalialustojen lisääntyvän tulevaisuudessa etenkin koulumaailmassa.
–Nuoret, kun ovat tottuneet käyttämään älylaitteita monipuolisesti, tällainen on heille luontainen tapa oppia, hän pohtii.
Se on hänen mielestään myös yksi tapa houkutella lapsia ja nuoria vaikkapa metsään, sillä pelit voi rakentaa niin, että ne vaativat tietyssä paikassa käymisen.
– Parhaillaan suunnittelen, että laitan kesäksi Luontokapinetin metsään ja Yläneen kirkonkylälle rasteja. Ilmoitan tästä myöhemmin koodin, kun siihen voi liittyä, Lukkala kertoo suunnitelmista.
Kalajumppia
Kaulanperän koulun 5. ja 6. luokkalaisten keksimiä kalajumppia:
1.Mene mahallesi makaamaan ja nosta evät ja pyrstö ylöspäin. 2. Laske pyrstö ja evät alas ja nosta taas ylös. 3. Toista liikettä noin 10 kertaa
1.Mene kyljellesi veteen ja ala luikerrella kuin mato. 2.Toista tätä noin 20 kertaa. 3.Lopuksi venyttele eli kipristä evät kohti pyrstöä.
Kala venyttelee ekaksi eviään ja sitten selkäänsä. aukaisee suunsa kaksi kertaa oikein ammolleen ja kiinni.
Kalaloitsuja
Kaulanperän koulun 5. ja 6. luokkalaisten keksimiä loitsuja paremman kalaonnen saavuttamiseksi:
Tule kalaa paljon jotta saataisiin ruokaaa kotiin ja ei tarvisi syödä pelkkäää perunaa 😀
Tule kala, tule kala, älä tule pieni kala.
Ahti anna ahven.
Kalalle mato, mulle saalis, istun tässä vaikka koko päivän.
kala pim, kala pum, kala koukku, kala kiinni käy uistimeen.