KOSKI. –Tarvitsen Koski Tl:n jälkeen photoshoppia, Amaya Garcia Márques helähtää nauramaan nähdessään ylivalottuneen kuvansa toimittajan kamerasta.
Espanjalainen Amaya on ollut viimeiset kaksi kuukautta Koskella Naavatassun päiväkodissa harjoittelussa, mitä ennen hän oli Oulun yliopistossa Erasmus-vaihdossa. Oulussa sentään oli hetken lunta, mutta Koskella kaksi kuukautta on vierähtänyt lähinnä vesisateessa. Nuorta iloista naista kelit eivät ole haitanneet. Hänelle Suomen vuodenajat ja vaihtelevat olosuhteet ovat tuttuja jo vaihto-oppilasvuosilta 2015–2016, jotka hän vietti Koskella. Tuolloin Koskellakin pääsi luistelemaan ja hiihtämään.
Suomesta ja Koskesta jäi Amayalle niin hyvät muistot, että hän halusi tulla Koskelle myös harjoitteluun.
–Koski on minulle tärkeä, kuin toinen kotipaikka, Amaya sanoo harmitellen tosin, että vaihto-oppilasvuoden aikana saadut ystävät ovat nyt kaikki muualla maailmalla opiskelemassa.
Espanjassa isot ryhmät
Sujuvaa suomea puhuvaa opiskelijaa kiinnosti Suomen päivähoito- ja koulusysteemin erilaisuus espanjalaiseen päivähoitoon ja kouluun verrattuna. Isoin ero suomalaisessa ja espanjalaisessa varhaiskasvatuksessa on Amayan mukaan siinä, kuinka monta lasta on yhtä aikuista kohden.
–Espanjassa yhdellä aikuisella on 25 lasta, kun Suomessa yhdellä aikuisella on elokuusta alkaen seitsemän lasta, Amaya ja Kosken varhaiskasvatusjohtaja Piritta Sihvonen kertovat.
Lapsimäärä vaikuttaa moneen asiaan. Amaya toteaa suomalaisen systeemin olevan lapsilähtöisempi. Espanjassa päivien kulku on lapsimäärästä johtuen säännellympää ja enemmän kiinni opettajasta.
–Riippuu opettajasta, istutaanko päivät pöydän ääressä tekemässä tehtäviä, Amaya sanoo ja toteaa, ettei Espanjassa päivähoitolapsia pystytä esimerkiksi viemään uimaan.
Lasten päivähoitoon vieminen on Amayan mukaan Espanjassa yleistä, sillä molemmat vanhemmat ovat tavallisesti työelämässä eikä äitiyslomaa ole tarjolla 16 viikkoa enempää. Maksimissaan äitiyslomaa voi Amayn mukaan saada kymmenen kuukautta, mutta palkallisen 16 viikon jälkeen rahaa saa vain joitain prosentteja palkasta.
–Päivähoito on kaikille maksuton, Amaya kertoo.
Sihvosen mukaan on ollut hienoa vaihtaa Amayan kanssa ajatuksia ja kokemuksia eri maiden päivähoidosta. Amayalla harjoittelu espanjalaisessa päiväkodissa on edessä vasta ensi vuonna, mutta lastentarhaopettajaäitinsä ansiosta hän on hyvin perillä espanjalaisesta päivähoitosysteemistä.
Uno, dos, tres, cuatro
–Amaya on sulautunut hyvin porukkaan ja lapset ovat ottaneet hänet hyvin vastaan, Sihvonen kertoo.
Amaya on muun muassa opettanut lapsille numeroita ja lauluja espanjaksi sekä kääntänyt heillä espanjalaisen lastenkirjan. Karttapallo on ollut kovassa käytössä, kun siitä on katsottu, mistä Amaya on kotoisin.
–Lasten on vaikea ymmärtää, että asun nyt täällä, vaikka kotini on Espanjassa. He eivät vielä osaa nähdä maailmaa, kuinka iso se on.
Naavatassussa Amaya iloitsee oppineensa paljon.
–Lastentarhanopettajan työ on paljon vaikeampaa kuin muu työ. Lapsista ja työstään täytyy tykätä. Joka päivä täytyy herätä töihin hyvällä mielellä, vaikka työ on haastavaa ja joka päivä on erilainen.
Amayalle oli iso yllätys, miten Kosken kaltaisella pienellä paikkakunnalla kaikki toimii niin hienosti. Ensi viikolla hänen pitäisi palata kotiin.
–Täällä on ollut ihana olla, en haluaisi lähteä.
Myös päiväkodin väellä lähdön hetki tulee olemaan haikea. Sihvonen ennakoi, että nenäliinoja tarvitaan.
Katso myös kuka on Viikon henkilö.