PÖYTYÄ. Ensin huonot uutiset. Pöytyän taseeseen kerrytetystä 2,9 miljoonan euron ylijäämästä ei ole jäämässä viime vuoden jäljiltä rippeitäkään jäljelle. Tilinpäätöksestä on tulossa 3,2 miljoonaa euroa alijäämäinen, mikä tarkoittaa, että kunnan taseessakin mennään alijäämän puolelle. Ennusteet näyttävät, että nykymenolla alijäämää tulee kertymään myös kolmena seuraavana vuonna. Tämä johtaisi arviointimenettelyyn. Alijäämääkin pahempi asia on, että Pöytyä joutui viime vuonna tekemään syömävelkaa.
Sitten hyvät uutiset. Pöytyän on vielä mahdollista selviytyä tukalasta tilanteesta. Se tosin vaatii oma-aloitteisia ja ripeitä rakenteellisia muutoksia, jotka tekevät kipeää.
Tilanteesta keskusteltiin Riihikosken yhtenäiskoululla keskiviikkona järjestetyssä kuntalaistilaisuudessa, jossa kunnanjohtaja Anu Helinin ja kuntatalouden asiantuntijan Eero Laesterän esittämien madonlukujen jälkeen kuntalaisilla oli tilaisuus tuoda esiin näkemyksiään. Katseet kääntyivät tässä kohtaa lähinnä menneisyydessä tehtyihin virheisiin ja kuntalaisia kismittäviin seikkoihin kuten johtoryhmän palkankorotuksiin tilanteessa, jossa seuraavaksi ryhdyttiin säästämään. Palkankorotuksia olisi toivottu hoitajille.
Viivytelty rakennemuutos
Keskustelua johtanut, kunnanhallituksessa edelliselläkin valtuustokaudella istunut Rauno Kajander myönsi, ettei edellinen hallitus edes pyrkinyt tekemään rakenneuudistuksia. Kajander näki tämän johtaneen nykyiseen tilanteeseen. Kunnanvaltuutettu Aarno Toivonen puolestaan katsoi, että vihdoinkin vauhdissa olevassa kouluverkkouudistuksessa edettiin väärään suuntaan, kun kuntaan lähdettiin rakentamaan kahta isoa koulua. Toivonen myös manasi irtisanomissuojaa, jonka johdosta Karinaisten ja Pöytyän kuntaliitoksessa tarjolla olleet mahdollisuudet rakenteellisiin muutoksiin menetettiin Yläneen ja Pöytyän kuntaliitoksessa.
Kajander totesi epäselvän tilanteen koulujen suhteen kestäneen liian kauan. Hän toivoi, että uusien koulujen myötä lapsiperheiden muutto Pöytyälle lisääntyisi. Katja Riihikoski huomautti, ettei kunnasta löydy lapsiperheille sopivia vuokra-asuntoja. Kajanderin mukaan tähän asiaan on syytä reagoida.
Ann-Mari Tammenlaakso toivoi, että rakennemuutoksen yhteydessä ei puhuttaisi vain supistuksista, vaan myös palvelujen järkeistämisestä ja investoimisesta ennaltaehkäisevään työhön. Timo Jytilä puolestaan kysyi, pitäisikö keskittämisessä ottaa askel taaksepäin. Jytilä ehdotti omaa sosiaalityöntekijää jokaiseen entiseen kuntakeskukseen perustellen ajatuksen sillä, että sosiaalityöntekijän aikaa palaa nyt liikaa pitkin poikin kuntaa ajeluun. Kajander lupaili, että kunnalta lähtee hakemus sotekeskuksiin tarjolla oleviin avustuksiin.
Kunnanvaltuutettu Marika Loponen penäsi laskelmia suunnitellun vuodeosaston Loimaalle siirron tuomista säästöistä. Työntekijöidenkin tilanne huoletti. Kajanderin mukaan asiasta käydyistä neuvotteluista ei vielä ole mitään tiedotettavaa.
Konsultit kismittävät
–Kuinka paljon kunnalla on mennyt rahaa konsulttifirmoihin, Rauni Haapala kyseli ja ihmetteli myös, miksi Pöytyä maksaa Turulle 10 000 euroa Kurjenrahkan Föli-kyydeistä.
Helin ja Kajander puolustivat Föli-kyytejä markkinointina, joka saattaa poikia Pöytyälle muuttavia.
Kunnanvaltuutettu Hilkka Lindgren kertoi Pöytyän käyttäneen asiantuntijapalveluihin vuonna 2018 noin 480 000 euroa ja vuonna 2019 noin 647 000 euroa. Tänä vuonna on ennakoitu menevän noin 654 000 euroa konsulttipalveluihin. Helin ei ollut konsulttipalveluista huolissaan, sillä pöytälaatikkoon konsulttien selvitykset eivät ole jääneet. Helin ja Kajander perustelivat konsulttien käyttöä kunnassa käynnissä olevilla epätyypillisillä hankkeilla, joissa on tarvittu paljon lakiapua.
–Jos rakennemuutosta ei tapahdu, täällä päästään vuonna 2023 nauttimaan valtion asiantuntijoiden ilmaisista palveluista, Laesterä summasi keskustelun.
Hauenleuka
Eero Laesterän mukaan viime vuosi syöksi Pöytyän yhtäkkiä monttuun, jonka umpeen kuromisessa on työtä.
–Syöksy on raju. Osittain se selittyy sotemuutoksella. Verorahoitus ei myöskään kehittynyt positiivisesti ja sille kunta ei voi oikein mitään. Valtionosuudetkin ovat jämähtäneet paikalleen. Tulopohja on pettänyt ja menot kasvaneet, Laesterä selvitti tilanteeseen johtaneita syitä ja totesi tämän olevan hauenleuka, joka kasvaa molempiin suuntiin.
Pöytyän tilanne on Laesterän puheita tulkiten kinkkinen, sillä sopeuttamistoimia on jo tehty ja edullisen palvelurakenteen johdosta yhtä helppoa ratkaisua ei ole näköpiirissä.
–Pöytyä käytti viime vuonna palveluihin neljä miljoonaa euroa vähemmän kuin verrokkikunnat ja siitä huolimatta ollaan tilanteessa, jossa kunnanjohtaja istuu täällä eturivissä kalpeana miettimässä, mitä tehdä.
Jos soteuudistus tulee vuonna 2023, kuten nyt on ennakoitu, Pöytyän keinovalikoima tilanteen ratkaisemiseksi puolittuu. Nyt on siis jo kiire. Helppo ratkaisu olisi veronkorotus, jota Laesterä ei kuitenkaan suosittele.
Valtion sotepäättämättömyys kostautuu Laesterän mukaan erityisesti Pöytyän tapaisille kunnille. Hän katsoi, että uudistuksen kanssa ollaan jo 10 vuotta jäljessä. Laesterän mukaan varmin keino upottaa kunta on jäädä odottelemaan uudistuksen toteutumista.
Pöytyän johto sai Laesterältä puhtaat paperit. Pöytyällä ei hänen mukaansa ole harrastettu talouskikkailua. Sitäkään Pöytyällä ei Laesterän mukaan ole tapahtunut, että oltaisiin investoitu itsensä kipeäksi. Peruspalvelutuotantoon hän uskoi Pöytyällä olevan vielä varaa investoida velkarahalla.