UUTISANALYYSI
Tunnin juna on juuri valituille Varsinais-Suomen kansanedustajille tärkeä hanke. Lähes kaikki ovat ajamassa sitä maakunnan tärkeimpänä edunvalvonta-asiana tai yhtenä tärkeimmistä. Maakunta haluaa sen myös hallitusohjelmaan.
Vähiten Tunnin junaa ykköshankkeena kannattaa uusista kansanedustajista salolainen Mikko Lundén (ps). TS-Yhtymän vaalikoneessa Tunnin junan tärkeys maakunnan ykköshankkeena on hänen mielestään vain 15 prosenttia.
Sataprosenttisesti Tunnin junan takana on kuusi kansanedustajaa. Kahdeksan kannattaa sitä lähes täysillä maakunnan ykköshankkeena. Vain kolme on empivämmällä kannalla.
Sauvolainen kansanedustaja Esko Kiviranta (kesk) pitää tärkeämpänä huolehtia maantieverkostosta. Hänen mielestään Tunnin junan tärkeysaste on 40 prosenttia.
– Tunnin juna on merkittävä investointi. On otettava tarkkaan huomioon sen vaikutukset paitsi Turun seudulle myös Salon seudulle. Tunnin junaa kiireisempää on huolehtia maantieverkoston tasosta ja pitää kunnossa myös ns. alemman asteinen tieverkosto, vastaa Kiviranta, kun häneltä kysyy täsmennystä vaalikonekantaan.
Salolainen Katja Taimela (sd) on Tunnin junan takana sataprosenttisesti, mutta hän korostaa myös muita tiehankkeita.
– Tunnin juna on maakunnan kärkihanke liikennehankkeista. Mutta se ei sulje pois sitä, että liikenneinframme kaipaa muitakin uusia hankkeita ja nykyinen heikko tiestön kunto korjausvelkarahaa, kertoo Taimela vaalien jälkeen.
Katso edustajien tarkemmat kommentit viemällä osoitin sitaattimerkkien päälle.
Johannes Yrttiahon (vas) mielestä uuden ratayhteyden tärkeys on 46 prosenttia (vaalikoneessa ehdokkaan valitsema lukema).
– En ole täysin vakuuttunut tunnin junan ensisijaisuudesta, vaikka sinänsä kannatan junaliikenteen parantamiseen panostamista. Nykyinen rataverkko vaatii korjauksia. Perusparannuksilla saataisiin aikataulut pitämään ja liikenne sujumaan. Tärkeää olisi panostaa maakunnan sisäisten yhteyksien parantamiseen. Raideyhteydet Uuteenkaupunkiin, Loimaalle ja Saloon sekä 8-tie, sanoo Yrttiaho vaalikoneessa.
PERUSSUOMALAISET keräsi suurimman ääniosuuden 11 varsinaissuomalaisessa kunnassa. Kakkosena puolue oli kymmenessä kunnassa.
Katso kuntakohtaiset äänijakaumat kartasta.
Perussuomalaiset otti äärimmäisen tiukan voiton Varsinais-Suomen vaalipiirissä. Puolue sai eduskuntavaaleissa 19,1 prosentin kannatuksen, kun kakkoseksi tullut kokoomus keräsi 18,9 prosentin kannatuksen (tarkistuslaskennan jälkeen).
Äänimäärässä perussuomalaisten etumatka kokoomukseen oli noin 550. Perussuomalaisten potti maakunnasta oli 52 913 ääntä ja kokoomuksen 52 367.
Tarkistuslaskenta toi lisää eroa, sillä vaali-illan jälkeen rako oli vain 294 ääntä.
Viime eduskuntavaaleihin verrattuna perussuomalaisten äänimäärä nousi yli 2 000 äänellä. Kokoomuksen taas pieneni noin 3 000 äänellä.
(Kuntagrafiikan äänimäärät ovat vaali-illan lukuja. Tarkistuslaskenta on saattanut muuttaa äänimääriä hieman.)
MAANANTAIN vastaisena yönä valitut uudet Varsinais-Suomen vaalipiirin kansanedustajat asuvat pääsääntöisesti Turussa tai Turun seudulla. Turun naapurissa Kaarinassa asuu Sofia Virta (vihr), joka on vaalien suurin yllättävä Varsinais-Suomessa.
Salo sai näissä vaaleissa pitkästä aikaa toisen kansanedustajan, kun salolainen Mikko Lundén (ps) nousi eduskuntaan.
Sen sijaan Loimaan alue menetti edustajansa, kun Olavi Ala-Nissilä (kesk) tippui eduskunnasta. Ministerin pestiä viime hallituksessa hoitanut Annika Saarikko (kesk) on tosin syntynyt Loimaan vieressä Oripäässä.
(Mitä kartan eri värit tarkoittavat, paina vasemmalla ylhäällä olevaa painiketta.)
VAKKA-SUOMESTA ei noussut näissäkään vaaleissa omaa edustajaa eduskuntaan. Uudenkaupungin suurimman äänimäärän keräsi Jaana Vasama (sd), mutta 1 596 ääntä ei riittänyt paikkaan.
Koko vaalipiiristä Vasama keräsi 2 300 ääntä.
Laitilassa eniten ääniä sai Vilhelm Junnila (ps), jolla on myös sukujuuria Laitilaan.
Uusikaupunkilainen kansanedustaja Arkadianmäellä on ollut viimeksi parikymmentä vuotta sitten. Hän oli Helena Vartiainen (sd), joka valittiin eduskuntaan varasijalta vuonna 1996.
Konkaripoliitikko Ilkka Kanerva (kok) tosin kertoo usein mieltävänsä itsensä uusikaupunkilaiseksi. Hän on lähtöisin Lokalahdelta.
SEUTUKUNTIEN voi olla yhä vaikeampi saada omia, oman kunnan kansanedustajia läpi, kun väkiluku ja äänioikeutettujen määrä laskee.
Esimerkiksi Auranmaan kunnissa äänioikeutettuja oli hieman yli 14 000, kun yksinomaan Turun kaupungissa määrä oli 162 397.
Toki puolue- ja kuntarajat sopuisasti ylittävä ehdokas tai kaksikin on täysin mahdollista saada läpi. Nyt Varsinais-Suomessa eduskuntaan riitti reilun 2 000 äänen saalis.
Varsinais-Suomessa oli äänioikeutettuja yhteensä 394 180.
VARSINAIS-SUOMEN kansanedustajien sukupuolijakauma on käytännössä tasan, naisilla on yhden edustajan etumatka. Naisia on yhdeksän ja miehiä kahdeksan.
Tässä jaossa ei tapahtunut muutoksia viime eduskuntavaaleihin verrattuna. Myös silloin naisia valittiin yhdeksän ja miehiä kahdeksan.
Jakauma säilyi samana, vaikka näiden vaalien myötä moni pitkäaikainen edustaja luopui politiikasta Varsinais-Suomessa.
Myös vaalipiirin äänioikeutetuista enemmistö oli naisia, 206 262. Äänioikeutettuja miehiä oli 187 918.