Myös Varsinais-Suomeen tulee useita uusia heittopaikkoja tänä vuonna.
Maskulainen Anne Virmajoki nimeää suosikkiratansa ja neuvoo videolla heittovinkit aloittelijalle.
Uusia frisbeegolfratoja rakennetaan kovalla tahdilla Varsinais-Suomeen. Tarvasjoella koulun yhdeksäsluokkalaiset ovat tehneet aloitteen frisbeegolfradasta. He etsivät jokaiselle yhdeksälle korille sponsorin. Sponsoriasioiden pitäisi varmistua näinä päivinä.
Liedon kunta taas on luvannut paikalle muun muassa kaivinkoneen ja korien betonialustat. Radan asennustyöt on tarkoitus tehdä talkooporukalla.
Asialla on kiire, sillä yhdeksäsluokkalaiset poistuvat koulumaailmasta pian.
– Tarkoituksena on saada paperihommat valmiiksi kouluvuoden aikana. Liedon nuorisotoimi on hankkeessa mukana ja se koordinoi järjestelyjä sen jälkeen, kun koulu ei enää voi olla hankkeessa mukana, kertoo yhteiskuntaopin opettaja Elina Rissanen Tarvasjoen koulusta.
Kenttä tulisi Tarvasjoen koulukeskuksen, liikuntakeskuksen ja jäähallin yhteyteen.
Ruskolla avattiin viime viikolla kunnan toinen rata, kun Päällistömäelle nousi kunnan ja Turun Ladun yhteinen heittopaikka. Turussa, Normaalikoulun takapihalla on avattu juuri 9-väyläinen heittopaikka.
Paraisten rata Finbyssä laajenee tänä kesänä 18 väylän mittaiseksi, samoin Naantalin Haijaisten rata. Naantalissa rata avataan heinäkuun alussa.
Untamalan kylä Laitilassa saa kesällä oman radan, kun viimeistelytyöt valmistuvat myöhemmin kesällä. Korit ovat jo paikoillaan, mutta heittopaikat ja opasteet puuttuvat.
– Metsänomistaja on antanut alueen tähän käyttöön. Pyrimme tekemään kentän edullisesti talkoovoimilla, sillä kyseessä on pienen kyläyhdistyksen voimanponnistus, kertoo puheenjohtaja Veijo Salvi.
Kesäkuussa avataan Salon Märynummella uusi frisbeegolfrata. Rata on kyläyhdistyksen projekti, jossa on Leader-rahoitus. Saloon on tulossa toinenkin uusi frisbeegolfrata, kun Meri-Teijon laskettelukeskuksen suunnitelmat toteutuvat. Laskettelukeskuksen ja golfkentän kupeeseen on suunnitteilla maksullinen kilpakenttä, jonka pyörittämiseen laskettelukeskuksen yrittäjät etsivät sopivaa seuraa tai henkilöä.
– Kansankenttää ei kannata enää tehdä. Meillä on suunnitelma kilpakentästä, josta pitää huolehtia tarkasti, kuvailee Meri-Teijo Ski&Actionin toimitusjohtaja Tapani Kakko.
Ruskon Päällistönmäen radan avajaisissa järjestettiin koulutusta vasta-alkajille. Tapahtumaan tuli 19 lajista kiinnostunutta.
Turun Latu sai korit Suomen Ladun kautta. Ruskon kunta taas vastasi rakentamisesta ja radan kunnossapidosta. Yhdistys on huomannut frisbeegolfin kasvavan suosion.
– Toivoisin, että saisimme koulutettua yhdistykselle oman frisbeegolfohjaajan ensi syksynä, kertoo Erkki Tuominen Turun Ladusta.
Viime vuonna uusia ratoja syntyi Suomeen noin 70, kertoo Suomen frisbeegolfliiton puheenjohtaja Ari Penttala.
– Kunnat ovat ymmärtäneet, että tämä on edullista liikuntapaikkarakentamista, perustelee Penttala.
Kaarinalainen Juho Rantalaiho suunnittelee työkseen frisbeegolfratoja. Hänen mukaansa laji on kasvanut Suomessa hyvin tasaisesti vuodesta 2009 lähtien, eikä tässä näy muutosta.
– Suomeen tulee 50–70 uutta rataa vuodessa. Vuonna 2009 ratoja tuli 50, sen jälkeen niitä on tullut vuosittain 70. Tämä vuosi näyttää samanlaiselta, sanoo Rantalaiho.
Hän työskentelee liiketoimintajohtajana Innova Champion Europessa. Yritys myy frisbeegolfvälineitä ja ratasuunnittelua ympäri maailmaa. Euroopassa kasvua haetaan laskettelukeskusten yhteyteen kaavailluista radoista.
Ratojen määrän lisäksi myös harrastajien määrä nousee. Suomen frisbeegolfliiton puheenjohtaja Ari Penttala kertoo, että 2 700 suomalaista on tänä vuonna maksanut kilpailulisenssin.
Vuonna 2010 Suomessa oli 15 virallista frisbeegolfliiton järjestämää kilpailua. Viime vuonna niitä järjestettiin 270. Tällekin vuodelle on jo 200 kilpailua ilmoitettu.
Kilpailuja järjestävät paikalliset seurat.
Rantalaihon mukaan lajin uusi suunta on koululiikunta. Pikkukenttiä tulee koulujen lisäksi myös asuinalueiden yhteyteen.
Suomi on frisbeegolfin suurmaa. Ratoja on täällä eniten maailmassa. Erityisen innokkaita harrastajia löytyy Oulun ja Jyväskylän suunnalta, mutta Turussa on Suomen toiseksi suurin frisbeegolfseura, 7k.
Suomen vaativin ja arvostetuin frisbeegolfkenttä sijaitse Turussa. Lausteen radalla kilpailtiin myös viime kesän EM-kilpailut.
”Tämä on nuppilaji”
Maskulainen Anne Virmajoki on omien sanojensa mukaan kaikkea muuta kuin sitä, mitä frisbeegolfin harrastajasta tulee ensimmäisenä mieleen. Virmajoki on yli viisikymmentävuotias, neljän lapsen äiti – siis nainen, eikä enää ihan teinikään. Toisaalta hän on myös se, joka on lajista niin innostunut, että juttua voi tulla tuntikaupalla.
– Tämä on täysin sosiaalinen laji. Itse heittelen aina kaverin kanssa. Siinä on lajin viehätys. Toki myös yksin voi heittää.
Virmajoesta tuli ”fribaaja”, kun tutun kaveriporukan roolipeliharrastus loppui. Porukka viihtyi yhdessä, joten jotain uutta piti keksiä.
– Ryhmästämme Kari Toivonen on frisbeegolfkonkari. Hän ehdotti, että testaamme hänelle rakasta lajia. Ja koukkuunhan me jäimme, oikeastaan heti. Ryhmämme nimi on Frisbee Frogs.
Anne Virmajoki kuuluu Turun frisbeegolfseuraan, nimeltään 7k. Lisäksi hän toimii Turun seudun naisfribaajissa ja Suomen frisbeegolfliiton naisjaostossa ja ohjaajana. Hän myös kilpailee ahkerasti, menossa on kuudes kilpailukausi.
– Arvioisin, että joka toinen ilta menee lajin parissa.
– Tämä on nuppilaji, joka kysyy keskittymiskykyä. Laji pitää myös nöyränä, sillä valmiiksi ei tule koskaan. Kilpailemisessa oppii hallitsemaan mielen. Tärkeintä on kuitenkin, että on kivaa ulkoilla hyvässä seurassa ihan rennostikin.
Virmajoen mukaan lajin kasvava suosio näkyy siinä, että ratoja tulee koko ajan lisää.
– Radoilla ”kilisee” eli porukkaa näkyy pelaamassa koko ajan ja korit kilisevät. Ohjauksia kysellään koko ajan lisää.
Radoilla voi kauniina sunnuntaipäivänä jopa joutua odottamaan vuoroaan.
– Turun seudulla on kisoja ja tapahtumia niin paljon, että useana iltana viikossa voi osallistua johonkin lajin tapahtumaan.
Anne Virmajoen suosikkiradat
- Harjattula: Yhdeksänväyläinen ja avara rata. Olen aloittanut harrastuksen täällä, ja rata on edelleen mieluinen paikka heittää.
- Liedon koulukeskus: Uusi, hyvin hoidettu rata, selkeästi merkatut, monipuoliset väylät. Naisille sopivan mittaiset väylät, mukavasti esteitä.
- Lauste: Usein Suomen vaikeimmaksi kutsuttu rata. Monipuolinen rata, jossa isoja peltoaukeita, metsäväyliä ja kaikkea siltä väliltä.
- Lokalahti: Todella mielenkiintoinen rata. Kalliota ja mäntymetsää. Esteettisesti upea rata.
Kuvat: Juha Paju, Turun Sanomat.