Auran, Liedon ja Paimion pelloille levitään syksyllä tonneittain kipisä. Kyseessä on peltojen kipsikäsittelyn pilottihanke, johon on lupautunut mukaan 50 viljelijää kolmesta kunnasta. Syksyllä kipsiä levitetään yhteensä 1 550 peltohehtaarille.
Save-hanke kerää tietoja laajomittaisesta peltojen kipsikäsittelystä ja sen vaikutuksista Saaristomeren vedenlaatuun. Tutkimushankkeeseen soveltuva valuma-alue löytyi Liedon, Paimion ja Auran alueelta Savijoelta.
– Saaristomeren vuotuista fosforikuormitusta voitaisiin kipsin avulla vähentää arviolta lähes kolmanneksella varsin edullisesti, joten kipsin soveltuvuutta näin laajamittaiseen käyttöön halutaan selvittää tarkemmin, toteaa Helsingin yliopiston professori Markku Ollikainen hankkeen tiedotteessa.
Hankkeen isoin operaatio on edessä syksyllä, kun yhteensä 6 200 tonnia kipsiä kuljetetaan rekoilla Siilinjärveltä suoraan tiloille ja levitetään pelloille. Peltokäyttöön soveltuvaa ja raskasmetalleista puhdasta kipsiä syntyy sivutuotteena fosforihappoa valmistettaessa Yaran Siilinjärven tehtaalla. Kipsin levityksen hoitavat viljelijät itse tai paikalliset urakoitsijat sadonkorjuun ja pellon muiden syystöiden välissä.
Peltojen kipsikäsittely on aiemmissa tutkimuksissa osoittautunut lupaavaksi vesiensuojelukeinoksi. Se vähentää pelloilta tulevaa fosforikuormaa nopeammin, tehokkaammin ja edullisemmin kuin nyt käytössä olevat keinot.
Save-hanke kerää kokemuksia kipsin käytöstä ja täydentää aiempaa vesistötutkimusta. Tulosten pohjalta laaditaan suunnitelma kipsin käytölle Etelä-Suomen rannikkoalueilla ja osana maatalouden ympäristökorvausjärjestelmää.
Kipsin eli kalsiumsulfaatin liuetessa peltomaahan se parantaa maan mururakennetta ja edistää fosforin sitoutumista maahiukkasiin, säilyttäen fosforin kasvien käytettävissä. Eroosio ja fosforin huuhtoutuminen vähenevät ehkäisten vesistöjen rehevöitymistä. Myös orgaanisen hiilen huuhtoutuminen vähenee. Kipsin sisältämän sulfaatin vuoksi kipsiä voidaan käyttää vain meriin laskevilla valuma-alueilla, koska merivedessä on luontaisesti korkea sulfaattipitoisuus.
– Seuraamme fosforin ja kiintoaineksen ohella myös sulfaatin määrää jokivedessä ja tutkimme sulfaattipitoisuuksien vaikutuksia vesieliöstöön laboratoriokokeilla. Haluamme varmistua, ettei kipsi ole jokivesien eliöstölle haitallista, erikoistutkija Petri Ekholm Suomen ympäristökeskuksesta kertoo.
Save-hanke toteutetaan Helsingin yliopiston ja Suomen ympäristökeskuksen yhteistyönä. Kolmivuotinen hanke saa rahoitusta ympäristöministeriöltä ja on osa pääministeri Juha Sipilän hallitusohjelman ravinteiden kierrätystä ja vesistöjen suojelua edistävää kärkihanketta. Lisäksi kipsipilotti on mukana EU Central Baltic -ohjelman rahoittamassa NutriTrade-hankkeessa, jota vetää John Nurmisen säätiö. Yara lahjoittaa hankkeelle puolet levitettävästä kipsistä.