Älä vertaa itseäsi muihin, vaan tee itsestäsi paras ”minä itse”. Neuvon uudelle ylioppilaalle antaa Uudenkaupungin kaupunginjohtaja Atso Vainio.
Kysyimme varsinaissuomalaisilta kaupungin- ja kunnanjohtajilta viisaita sanoja uusille ylioppilaille.
– Kannattaa tutkia maailmaa avoimin mielin sivuilleen katsoen. Pitää matkustaa ja uskaltaa heittäytyä sekä haastaa itseään, vinkkaa Kosken kunnanjohtaja Jari Kesäniemi.
Kunnanjohtajat muistelevat myös omia lukiovuosiaan ja ylioppilaskirjoituksiaan.
Näin kysyimme
1. Milloin ja mistä lukiosta kirjoitit ylioppilaaksi?
2. Minkälaisia muistoja Sinulla on omista ylioppilaskirjoituksista, lukiosta tai sen aikaisista kavereista?
3. Minkälaisen neuvon tai viisauden antaisit tänä keväänä valmistuvalle ylioppilaalle?
Näin kunnanjohtajat vastasivat:
Atso Vainio, kaupunginjohtaja, Uusikaupunki
1. Uudenkaupungin lukiosta vuonna 1985.
2. Kun aloitin lukion vuonna 1981, niin välitunnit oli oltava ulkona. Meitä harmitti se suunnattoman paljon. Kävi niin, että päädyin erinäisten vaiheiden jälkeen mukaan lukion johtokuntaan, johon kuului kolme opiskelija- ja kolme opettajajäsentä. Minut valittiin puheenjohtajaksi. Johtokunnan tehtäviin perehtyessämme huomasimme, että sehän on tämä johtokunta, joka päättää mm. välituntikäytännöistä. Sanoisinko erittäin tiukkojen keskusteluiden jälkeen johtokunta päätti äänin 3-3, puheenjohtajan äänen ratkaistessa, että lukiolaiset voivat halutessaan viettää välitunnit sisällä. Ulos ei enää ole pakko mennä. Opettajat eivät tästä pitäneet ollenkaan, monestakaan varsin hyvästä syystä, mutta on varmasti parempi, etten käsittele nyt niitä tässä yhteydessä.
3. Älä vertaa itseäsi muihin, vaan tee itsestäsi paras ”minä itse”.
Sami Suikkanen, kaupunginjohtaja, Somero
1. Kosken lukiosta vuonna 1991.
2. Hupaisin kirjoitusmuisto on venäjänkielisen aineen kirjoittamisesta, joka rajallisesta sanavarastosta johtuen edellytti maksimaalista luovuutta. Vastaavasti äidinkielen ainekirjoituskokeessa muistan tilanteen olleen päinvastainen: sanavarastoa oli, luovuutta ei.
Lukioajasta ylipäänsä on jäänyt hyvin mieleen esimerkiksi Villi länsi -henkisten potkiaisten järjestäminen kakkosluokalla. Pituudestani johtuen – ainakin niin haluan olettaa – eräs roolini oli Daltonin veljesten Averellin esittäminen. Siitä muistuttaa vielä tänäkin päivänä rooliasu, jonka otin hiljattain uusiokäyttöön yöpukuna.
Viisi vuotta sitten pidetty ensimmäinen lukion jälkeinen luokkakokous puolestaan palautti mieleen sen, että ryhmän yhteishenki oli erittäin hyvä, ja se oli sitä vielä 20 vuotta myöhemminkin. Moni lukiokaveri kuuluu vielä nykyäänkin läheisimpään kaveripiiriin, ja moni heistä on toki kuulunut siihen jo paljon ennen lukiotakin. Parasta lukiossa ehkä olikin, että sen sai käydä kaikin puolin hyvässä seurassa.
3. Vilpittömin mielin eteenpäin.
Jari Kesäniemi, kunnanjohtaja, Koski
1. Turun Klassikon lukiosta vuonna 1987.
2. Muistoja on monia, mutta menestyksen kannalta päällimmäiseksi jäi se, että yleensä pääsin läpi ja sain yhden ällänkin reaalista ja yleisarvosanaksi C:n. Jännittävää on se, miten yksi yksittäinen opettaja voi sytyttää kipinän ja ohjata loppuelämänkin valintoja. Minulla se oli historian opettaja Samuli Luojola.
3. Kannattaa tutkia maailmaa avoimin mielin sivuilleen katsoen. Pitää matkustaa ja uskaltaa heittäytyä sekä haastaa itseään.
Carita Maisila, kunnanjohtaja, Marttila
1. Mynämäen lukiosta keväällä 2003.
2. Jo ylioppilaskirjoitukset olivat hieno kokemus! Muistan, kuinka tein lukulomaa varten A3-papereille visuaalisesti hienon lukusuunnitelman, jota täydensin sitten opiskelluilla asioilla. Kirjoituksiin oli kiva tehdä eväät mukaan, ja tuntui hienolta olla vihdoin se Abi, jota varten keväisin lukion ala-aulassa oli hiljaisuus-laput.
Ylioppilaspäivän ja -juhlat muistan upean aurinkoisena päivänä, jolloin omenapuut kukkivat ja olimme saavuttaneet ystävien kanssa yhdessä jotain hienoa. Sukulaisten kanssa juhlittiin kotona, mutta illalla jatkettiin ystäväporukalla juhlimaan Turkuun. Yhteisöllisyys oli huipussaan!
3. Ylioppilasjuhlien jälkeen olin pari vuotta töissä ennen kuin sain sopivan opiskelupaikan. Olen niistä vuosista tosi kiitollinen. Taloudellinen tilanne oli opiskeluaikana helpompi, kun oli ehtinyt kerätä rahaa säästöön ja toisaalta myös työelämästä jo siinä vaiheessa saadut opit ovat tuntuneet tärkeiltä.
Kannustan jokaista tuoretta ylioppilasta etsimään rohkeasti omaa tietään ja omaa paikkaansa. Ja ennen kaikkea nauttimaan siitä, miten kaikki on juuri nyt, juuri Sinulle mahdollista ja koko maailma on avoinna! Mieti ja tunnustele, mitä haluat ja kun sen tiedät, kulje määrätietoisesti tavoitettasi kohti! Unelmoi, usko, nauti ja tee töitä unelmasi eteen!
Seija Österberg, kunnanjohtaja, Mynämäki
1. Joutsan lukiosta Keski-Suomesta vuonna 1977.
2. Isäni sairasteli vakavasti juuri sinä keväänä ja kirjoitusaika meni jotenkin ”pilvessä”. Päivät luettiin, mutta iltaisin rentouduttiin ystävien kanssa.
Ystävyydestä tulee mieleen se, että meitä oli tiivis neljän tytön kaveriporukka ja yksi reputti. Hän oli kuitenkin mukanamme ylioppilasjuhlissa ja jaksoi iloita kanssamme. Reputtanutta ystävää juhlittiin sitten syksyllä samalla joukolla.
Juuri ennen ylioppilasjuhlia minulle laitettiin Angela Davis -tyylinen afrokampaus, ja ylioppilaslakki oli hankala saada pysymään päässä. Vanhat tätini eivät hyvällä katselleet uutta lookiani tullessaan juhliin. Siitä sain kuulla moitteita koko päivän.
Pidin aina kovasti koulusta ja muistan elävästi kuinka tyhjä tunne oli ylioppilasjuhlien jälkeen kun tajusin, että yksi tärkeä ja omalla tavallaan turvallinen elämänvaihe oli todellakin ohi ja nyt tulevaisuus oli kiinni omista ratkaisuista ja toiminnasta.
3. Vaikka kirjoitusten jälkeen ”takki tuntuu tyhjältä”, suuntaa määrätietoisesti opintoihin ja hanki monipuolinen koulutus.
Jari Jussinmäki, kaupunginjohtaja, Paimio
1. Lapuan lukiosta vuonna 1980.
2. Varsinaisiin kirjoituksiin ns. lukuloman jälkeen olisi saanut paneutua vähän enemmän, sillä ihan viime päivinä ei tullut enää kirjoituksiin luettua. Se näkyi ainakin pitkän matematiikan tuloksessa. Ylioppilasjuhlat pidettiin kotona Lapualla heti iltapäivällä aivan kuten nykyäänkin on tapana. Illalla ylioppilaat sitten lähtivät Lapualta ja muualta maakunnasta Seinäjoelle juhlimaan. Lukion aikaisista luokkakavereista kahden kanssa pidetään edelleen yhteyttä ja tavataan.
3. Suurin osa valmistuvista ylioppilaista hermoilee jatko-opiskelupaikan kanssa – ja se on hyvin ymmärrettävää. Niin minäkin aikoinaan, ja voin sanoa, että en päässyt pääsykokeista opiskelemaan haluamalleni alalle, useista yrityksistä huolimatta. Paikka kuitenkin pääsykokeiden myötä löytyi ihan muulta alalta ja sillä on pärjätty.
Tekstit: Johanna Käkönen
Kuvat: Uudenkaupungin Sanomat Jussi Arola, Somero-lehti Merja Ryhtä, Salon Seudun Sanomat Minna Määttänen, Auranmaan Viikkolehti Asko Virtanen, Turun Sanomat Jari Laurikko, Kunnallislehti Perttu Hemminki.